Suomeen tulleet maahanmuuttajat voidaan jakaa ainakin kolmeen eri ryhmään. Suurin osa maahanmuuttoa on työperäistä. Ihmiset liikkuvat ammattitaitonsa perusteella perheineen maasta toiseen, usein muutaman vuoden työrupeaman kerrallaan.

Kansainvälisissä yrityksissä ja oppilaitoksissa eri puolilla Espoota työskentelee korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, joiden työpanos on kaupungin kehitykselle oleellisen tärkeä. He eivät juuri katukuvassa erotu. He tekevät työnsä, saavat palkkaa, maksavat veronsa ja ovat suomalaisen yhteiskunnan jäseniä siinä missä maan syntyperäisetkin asukkaat.

Toinen suuri ryhmä ovat pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Pakolaisia Suomi ottaa joka vuosi erikseen päätetyn määrän. Turvapaikanhakijat ovat yksittäisiä maahan pyrkijöitä, joiden taustalla on monenlaisia turvallisuusongelmia. Sota, politiikka, etnisyys ja uskonto tuottavat sekä pakolaisia että turvapaikanhakijoita.

Kolmas vasta muotoutuva maahanmuuttajaryhmä ovat Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten omaiset. Täältä paikkansa löytäneiden ihmisten luokse pyrkii lähisukulaisia sekä perhesiteiden että hoivan ja huolenpidon tarpeessa. Tämän maahanmuuton pelisäännöt ovat viimeisten kuukausien aikana osoittautuneet puutteellisiksi.

Kirkolla on maahanmuutossa haasteita ja tehtäviä. Sen tulee kyetä antamaan eettinen perusta maahanmuuton säätelyyn. Lähtökohtana on jokaisen ihmisen ihmisarvo ja ainutkertaisuus Jumalan lapsena. Maailmaa tulee voida kehittää siten, että lähimmäisenrakkaus toteutuu kaikkien ihmisten kohdalla.

Kirkon tulee myös tarkkailla suomalaisten maahanmuuttopelisääntöjen inhimillisyyttä ja kaikkien maahanmuuttajien perustarpeiden täyttymistä. Diakoniatyö ulottuu kaikkiin maahanmuuttajiin rotuun, kansallisuuteen tai uskontoon katsomatta. Lähimmäisenrakkaudella ei ole rajoja.

Maahan muuttaneille kristityille kirkon tulee tarjota mahdollisuus liittyä Suomessa toimivan kristillisen kirkon yhteyteen. Se merkitsee suuria ekumeenisia haasteita. Kirkko on jakautunut satoihin tunnustuskuntiin, joista luterilaisuus ei maailmanlaajuisesti ole suurimpia.

Maailmanlaajuisena yhteisönä kirkko voi vaikuttaa eri maiden yhteiskunnalliseen, eettiseen ja taloudelliseen kehitykseen. Ihmisten elinehtojen parantaminen kaikkialla maailmassa antaa mahdollisuuksia myös parempaan siirtolaisuuspolitiikkaan.

Espoon seurakunnissa maahanmuutto näkyy jäsenistössä, työntekijäkunnassa, toimintaryhminä, seurakuntalehdessä ja verkkosivuilla. Maahanmuuttaja espoolaisessa seurakunnassa on kristitty sisar ja veli, aivan samoin kuin syntyperäinen espoolainenkin.

Simo Repo

Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

"Kirkon diakoniatyö ulottuu kaikkiin maahanmuuttajiin rotuun, kansallisuuteen tai uskontoon katsomatta. Lähimmäisenrakkaudella ei ole rajoja. Maahanmuuttaja espoolaisessa seurakunnassa on kristitty sisar ja veli, aivan samoin kuin syntyperäinen espoolainenkin."