Juuri kunnostettu Hanikan luontopolku Soukassa
on oiva paikka päiväretkelle. Polun varrella on merenrantaa, kallioita
ja metsää, sekä Espoon paras lepakkopaikka. Soukka-seuran tapahtumapäivä ja talkootanssit on 19.6.
Kun Raija Munck-Lagus kolmekymmentä vuotta sitten muutti Lauttasaaresta Soukkaan, hän oli
pettynyt. Täällä betonin keskelläkö minun pitää elää, hän harmitteli.
Sitten hänen ystävänsä kertoi, mitä kaikkea
Soukasta löytyy.
Ystävä kertoi muun muassa Hanikan luontopolusta,
jonka Munck-Lagus aikoo nyt kävellä Essen toimittajan kanssa.
Hän kuuluu Soukka-seuraan. "Seura kertoo uusille
asukkaille, mitä täällä voi tehdä", hän sanoo. Matkaan siis.
Viserrystä
ja rapinaa
Aloitamme luontopolun
Alakartanontien parkkipaikalta urheilukentän vierestä. Päätämme kävellä viiden
kilometrin polun lopusta alkuun. Matkalla on 14 rastia, joissa kerrotaan alueen
luonnosta. Polulle ei tarvita raskaita varustuksia.
Reitti alkaa kallioisella metsämaisemalla. Linnut
visertävät aurinkoisessa alkukesän illassa.
Sieltä täältä kuuluu rapinaa, oksat heilahtelevat.
Linnut ne siellä puuhastelevat.
"Soukassa parasta on luonto. Täältä pääsee äkkiä
metsään ja rantaan. Mitä muuta voi toivoa?" Munck-Lagus kertoo kävellessään metsäpolkua.
"Oijoi, näin isoja näkee! Kyllä kielo on hieno
kukka."
Kaavoituksen
seuraamista
Kun Raija Munck-Lagusta
pyydettiin Soukka-seuran johtokuntaan, hän sanoi: okei, voin olla vuoden. Enää
hän ei kuitenkaan muista, kauanko hän on seurassa ollut.
Soukka-seura ottaa kantaa päätöksentekoon. Se on
puolustanut hanakasti omaa lähikirjastoa, jonka kaupunki on uhannut lakkauttaa.
Seura tarkkailee myös kaavoitusta. Parhaillaan se
kerää nimiä nettiadressiin, joka vastustaa kaupungin suunnitelmia rakentaa uusi
tie Riilahdentieltä Soukanväylälle. Tie kulkisi suoraan Vesiniityn
puutarhapalstojen läpi.
"Hanke on ihan päätön", Munck-Lagus sanoo.
Hänen mielestään päättäjien tulisi ottaa
aktiivisemmin huomioon asukkaiden mielipiteet. "Tosin edistystä on: metsän raivaustöistä
tiedotetaan hyvin."
Linnuilla on
ihana olla
Metsämaisema vaihtuu kaislikon
kyljessä kulkeviin pitkospuihin. Tien kohina kaikkoaa vähitellen.
"Tällaisessa lahdessa linnuilla on ihana olla.
Tänne ei tule puskutraktori."
Saavumme lintutornille, josta aukeaa avara maisema.
Vesialueet puhkovat tiheää ja korkeaa kaislikkoa. Lähistöllä uiskentelee
joutsen. Kaukana puiden takana kohoavat Soukan kerrostalot.
Lahden toisella puolella on omakotitaloja. Niistä mahtaa
olla kauniit maisemat, mietimme.
Syömme evästä ja nautimme rauhasta.
Nuoria vaikea
saada mukaan
Soukka-seura järjestää muun muassa kyläjuhlia,
talkoita, tanssitapahtumia, ja kävelyretkiä - lista on pitkä. Seura vuokraa
myös viherpalstoja ja neuvoo niiden hoidossa. Soukka-seura löytyy jopa
Facebookista.
Jäseniä seuralla on yli viisisataa.
Munck-Laguksen mukaan nuoria on vaikea saada mukaan
toimintaan. "He ovat joko perheellisiä tai opiskelevat. Myös työ vie nykyään
paljon aikaa."
Ydinjoukko sen sijaan touhuaa muidenkin edestä.
Jättimäinen
siirtolohkare
Luontopolku jatkuu meren
rannalle. Polulla vastaan tulee onkijoita, pyöräilijöitä ja lenkkeilijöitä.
Tiemme vie opaskyltille, jonka mukaan olemme Espoon
parhaalla lepakkopaikalla. Kyltti neuvoo, että lepakkoretkelle kannattaa lähteä
lämpimänä kesäiltana auringon laskettua.
Luontopolku on merkattu keltaisilla värimerkeillä,
joten sitä on helppo seurata. Pari kertaa merkkiä saa toden teolla etsiä, ja
kerran eksymme reitiltä. Onneksi lähellä on tie, joka auttaa meidät taas polulle.
Saavumme muinaishautojen kautta suuren
siirtolohkareen luo. Lohkare painaa yli 200 tonnia.
Opas kertoo, että siirtolohkareita on kutsuttu myös
hiidenkiviksi. Vanha kansa uskoi, että jättiläismäinen Hiisi on suuttuessaan
irrottanut kalliosta lohkareen ja yrittänyt heittää sen lähimmän kirkon päälle.
Muurahaisten
salattu maailma
Saavumme rastille, jossa kerrotaan, miten muurahaiset
rakentavat pesänsä. Kuvasta näkee, että keko on täynnä pieniä onkaloita. "Ja
sitten ihminen menee ja tökkii tikulla. Mikä työ niillä on taas rakentaa!"
Munck-Lagus parahtaa.
Hän nappaa suuhunsa kirkkaan vihreitä
havunneulasia. "Kerran keräsin neulasia, sokeroin ne ja pidin niitä auringossa
kaksi viikkoa. Tuli niin hyvää!"
Kun kolmen tunnin kävelyn jälkeen saavumme
lähtöpisteeseen, olo on virkistynyt. Tänne täytyy tulla uudestaan.
Soukka-seuran järjestämät raivaustalkoot ja
talkootanssit la 19.6. Hanikan virkistyskeskuksessa (Matasaarentie 3) klo
13-22. Keskuksen ympäristöä raivataan, ikihonkia pelastetaan ja polttopuita
tehdään kello 13-17. Tarjolla keittoa. Ulkolavalla tanssit haitarimusiikin
tahdissa klo 19-22, sitä ennen lämpiää rantasauna. Leikkejä, laulua sekä makkaran-
ja letunpaistoa.