Viime joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaan sadat Suomen kirkot kumauttelevat kellojaan. Vertauskuvallisella ilmastohälytyksellä seurakunnat vaativat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Luterilaisella kirkolla on oma ilmasto-ohjelma. Se vetoaa seurakuntiin ja seurakuntalaisiin, jotta nämä toimisivat ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Usko on koko elämään vaikuttava voima. Siitä nousee vastuullisuus ja rakkaus sitä maailmaa kohtaan, jonka Jumala on luonut ja antanut ihmisen hoidettavaksi. Ihmisen tehtävä Raamatun alkulehtien mukaan on viljellä ja varjella luomakuntaa. Luomakunta on osallinen Luojansa pyhyydestä. Ihmisen tulee kunnioittaa pyhää ja varjella luontoa. Usko antaa tulevaisuuden toivon ja voiman elämänmuutokseen.

Vastuullinen kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille. Kristittyjen tulee kantaa vastuuta köyhistä, joiden elämää ilmastonmuutos uhkaa. Kirkon tulee arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja toimia arvovaikuttajana koko yhteiskunnassa. Yhteinen päätöksentekomme koostuu yksittäisten henkilöiden arvovalinnoista. Niihin voimme henkilökohtaisesti vaikuttaa. Yhteiskunnan päättäjät eivät ole kasvoton massa vaan yksittäisiä ihmisiä, jotka tarvitsevat hyvien päätösten tekemiseen kansalaisten tukea. Kahvipöytäkeskustelut ovat koko maailmaa muuttava voima.

Ympäristö ei ole yksinkertainen kysymys. Tiedämme, että mahdollisuus parantaa ympäristöä lisääntyy elintason noustessa - samalla lisääntyy myös mahdollisuus aiheuttaa sille vakavaa vahinkoa. Niissä maissa, joissa ihmiset joutuvat elämään jatkuvassa toimeentulokriisissä, ei ympäristökysymyksille ole juuri sijaa.

Kun Kööpenhaminan ilmastokokous ei saavuttanut keskeisiä tavoitteitaan, oli yksi oleellisista ongelmista, ettei julkisesta rahoituksesta kehitysmaille saatu yhteistä päätöstä.

Ilmastokysymys kertoo vaikeista arvovalinnoista. Elintasomme ja hyvinvointimme on rakennettu järjestelmille, jotka rasittavat luontoa. Eettinen valinta on, käyttääkö meidän sukupolvemme luonnonvaroja niin, että tulevat sukupolvet joutuvat siitä kärsimään. Tämän arvovalinnan joutuu tekemään jokainen tavallinen ihminen päivittäisissä kulutus- ja elämäntapapäätöksissään.

Poliitikkojen todellisuus kertoo, että päätökset, jotka rajoittavat suomalaisten kulutusjuhlaa, eivät tuo äänestäjiä. Se antaa kuvan suomalaisesta arkisesta arvomaailmasta. Kirkkokin voi kysyä itseltään, mihin arvoihin sen jäsenet ovat todellisuudessa sitoutuneet ja mikä on uskon merkitys kirkon jäsenten arkipäivässä.

Simo Repo

Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

 "Vastuullinen kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille."