Arkkipiispanvaalien ensimmäinen kierros käydään samana päivänä kuin Esse ilmestyy.

Essen toimitus kysyi levikkialueensa äänioikeutetuilta arkkipiispanvaalin äänestäjiltä, kenelle he aikovat äänensä antaa. Tulokset ovat nyt luettavissa.

Niistä paistaa haluttomuus kertoa espoolaisille ja kauniaislaisille, ketä vaaleissa äänioikeutetut aikovat kannattaa. Espoolaista julkisuutta karttavat jotkut niistäkin, joiden nimet ovat kaikkien luettavissa verkkosivujen kannattajalistoilla.

Arkkipiispan vaali on arkkihiippakunnassa osittain ja muissa hiippakunnissa täydellisesti välillinen vaali. Se merkitsee, että äänioikeutta käyttävät henkilöt, jotka on valittu joko tiettyyn luottamustoimeen tai käyttämään ääntä nimenomaan juuri tässä vaalissa.

Arkkipiispan vaalissa äänioikeus on Turun arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä hiippakuntavaltuuston ja seurakuntien maallikkovalitsijoilla. Lisäksi äänivaltaisia ovat kirkolliskokoukseen valitut pappis- ja maallikkoedustajat sekä muiden hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen ja tuomiokapitulien jäsenet.

Kirkossa käytetään välillisiä vaaleja enemmän kuin muussa yhteiskunnassa. Ehkä keskeisintä on, että kirkon ylimpien päättävien elinten, kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen, maallikkoedustajat valitaan välillisillä vaaleilla.

Välillisten vaalien ja suoran kansanvaalin välillä on suuri periaatteellinen ero. Välillisessä päätöksenteossa nousee esiin kysymys siitä, missä määrin edustaja on yksityishenkilö, missä määrin taustaryhmänsä edustaja.

Sammutetuin lyhdyin tehtävässä päätöksenteossa korostuu yksityisyys yhteisöllisyyden kustannuksella. Jos välillinen päätöksenteko käydään täysin sammutetuin lyhdyin, seurakuntavaaleissa äänestänyt seurakuntalainen ei voi tietää, mikä merkitys hänen antamallaan äänellä on ollut koko kirkkoa tai hiippakuntaa koskevissa asioissa.

Oleellista on, katsotaanko välillistä valtaa käyttävä päätöksentekijä yksityishenkilöksi vai taustaryhmänsä edustajaksi. Mitä peitellymmin välilliset päätökset tehdään, sen enemmän annetaan tilaa kulissien takaiselle piilovaikuttamiselle.

Mitä monimutkaisemmiksi päätösprosessit menevät, sen varmempaa on, että organisaatio vieraantuu seurakuntalaisista. Kirkon jäsenkehitys on jo pitkän aikaa soittanut hälytyskelloja. Niiden pitäisi vaikuttaa myös päätöksenteon rakenteisiin.

Vaalitkin kehittyvät ja muuttuvat. Ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun julkisuudessa paheksuttiin piispaehdokas Mikko Heikan vaalikampanjaa verkossa.

Nyt kaikilla arkkipiispaehdokkailla on verkossa vaalisivut. Niiden sisällöstä voi asiantuntija helposti arvioida, ketkä ehdokkaista ovat soveltumattomia hoitamaan Kirkon tiedotuskeskuksen toimikunnan puheenjohtajan tehtävää. Sekin kuuluu arkkipiispan aivan liian monitahoiseen toimenkuvaan.

Mitä peitellymmin välilliset päätökset tehdään, sen enemmän annetaan tilaa kulissien takaiselle piilovaikuttamiselle.

Simo Repo

Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.