"Kirkkoon lisää eettistä keskustelua" Tulosta Sähköposti
Katariina Harju   
27.11.2009
Tarja Häkkinen pyöräilee Mankkaalta Otaniemeen töihin ja takaisin joka arkipäivä. Matkaa kertyy 14 kilometriä päivässä.
Kuva: Esko Jämsä
Miltä tuntuu etsiä ilmastonmuutokseen vaikuttavia asioita useita tunteja päivässä, viisi päivää viikossa?

Tarja Häkkinen sen tietää. Valtion teknisen tutkimuskeskuksen tutkija pohtii työkseen rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksia. Häntä mietityttää erityisesti eräs asia:
"Ajattelemmeko, että meillä ei ole enää mitään mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta? Vai ostammeko joutsenmerkillä varustetun tuotteen ja luulemme, että olemme osamme tehneet - vaikka tarpeen ehkä olisi muuttaa koko elämäntapaa?" hän kysyy.

"Entä, jos vaihtoehtoja olisikin? Entä, jos jälkeenpäin huomaamme, että meidän olisi pitänyt ja olisimme voineet vaikuttaa paljon tehokkaammin?"

Häkkisen mielestä ilmastonmuutos ei kuitenkaan liity vain ympäristöön. Kysymys on eettinen: miten takaamme lapsillemme ja heidän lapsilleen tasa-arvoisen mahdollisuuden elää?

 

Ympäristön pilaaminen on varastamista

Häkkisen mukaan meidän pitäisi keskustella enemmän siitä, mikä on vastuumme yksityisinä ihmisinä.

Hänen mielestään arvomaailmaamme ja elämäntapaamme ei ole helppo muuttaa tieteen ja teknologian keinoin, eikä välttämättä poliittisenkaan keskustelun avulla.

Kirkko sen sijaan on voimakas instituutio, jolla Häkkisen mielestä voisi olla isompi rooli keskustelussa kestävästä kehityksestä - varsinkin, kun se itse perustelee asian tärkeyden omasta näkökulmastaan esimerkiksi ilmasto-ohjelmassaan.

"Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa pitämään huolta lähimmäisestä. Ympäristön turmeleminen ja luonnon tasapainon järkyttäminen ovat varastamista tulevilta sukupolvilta, niin kuin on määritelty katekismuksessa."

Tutkijat ulos kammioistaan

Ilmastonmuutos ei ole ainoa asia, josta Tarja Häkkinen kaipaa kirkollista keskustelua. Kirkko on hänen mielestään muutenkin tärkeä eettisen keskustelun ja arvojen ylläpitäjä.

"Kirkko ajaa monia hyviä arvoja pyyteettömästi. Kaikkein heikoimmista huolehtiminen on äärettömän arvokasta. Esimerkiksi pakolaisten puolustaminen ja Yhteisvastuukeräys ovat hienoja asioita."

Häkkisen mielestä lehdistö, Essekin, voisi käydä enemmän arvopohdintaa.

Tutkijana hän muistaa, että kirkolla on oma tutkimuslaitos, Kirkon tutkimuskeskus. Hänen mielestään sen tutkijat voisivat pitää enemmän ääntä itsestään.
"Jaakko Hämeen-Anttila kertoo julkisuudessa islamista enemmän kuin kollegansa kristinuskosta ja sen taustoista."

Häkkisen mukaan tutkimuskulttuuriin kuuluu asioiden pohdiskelu, josta kirkkokin voisi ottaa oppia.

"Kukaan tiedemies ei puhu yhtä varmalla äänensävyllä kuin uskonnosta puhutaan. Ehdottomuus saa monet suhtautumaan kirkkoon negatiivisesti. Voisiko seurakunnilla olla toimintaa, joissa asetetaan eettisiä kysymyksiä ja etsitään vastauksia?"

 

Ympäristön pilaaminen on varastamista

Häkkisen mukaan meidän pitäisi keskustella enemmän siitä, mikä on vastuumme yksityisinä ihmisinä.

Hänen mielestään arvomaailmaamme ja elämäntapaamme ei ole helppo muuttaa tieteen ja teknologian keinoin, eikä välttämättä poliittisenkaan keskustelun avulla.

Kirkko sen sijaan on voimakas instituutio, jolla Häkkisen mielestä voisi olla isompi rooli keskustelussa kestävästä kehityksestä - varsinkin, kun se itse perustelee asian tärkeyden omasta näkökulmastaan esimerkiksi ilmasto-ohjelmassaan.

"Rakkauden kaksoiskäsky kehottaa pitämään huolta lähimmäisestä. Ympäristön turmeleminen ja luonnon tasapainon järkyttäminen ovat varastamista tulevilta sukupolvilta, niin kuin on määritelty katekismuksessa."

Tutkijat ulos kammioistaan

Ilmastonmuutos ei ole ainoa asia, josta Tarja Häkkinen kaipaa kirkollista keskustelua. Kirkko on hänen mielestään muutenkin tärkeä eettisen keskustelun ja arvojen ylläpitäjä.

"Kirkko ajaa monia hyviä arvoja pyyteettömästi. Kaikkein heikoimmista huolehtiminen on äärettömän arvokasta. Esimerkiksi pakolaisten puolustaminen ja Yhteisvastuukeräys ovat hienoja asioita."

Häkkisen mielestä lehdistö, Essekin, voisi käydä enemmän arvopohdintaa.

Tutkijana hän muistaa, että kirkolla on oma tutkimuslaitos, Kirkon tutkimuskeskus. Hänen mielestään sen tutkijat voisivat pitää enemmän ääntä itsestään.
"Jaakko Hämeen-Anttila kertoo julkisuudessa islamista enemmän kuin kollegansa kristinuskosta ja sen taustoista."

Häkkisen mukaan tutkimuskulttuuriin kuuluu asioiden pohdiskelu, josta kirkkokin voisi ottaa oppia.

"Kukaan tiedemies ei puhu yhtä varmalla äänensävyllä kuin uskonnosta puhutaan. Ehdottomuus saa monet suhtautumaan kirkkoon negatiivisesti. Voisiko seurakunnilla olla toimintaa, joissa asetetaan eettisiä kysymyksiä ja etsitään vastauksia?"

YK:n ilmastokokous Kööpenhaminassa 7.-18.12. Kirkot kumauttelevat kellojaan ympäri maailmaa 13.12. klo 15 symbolisena ilmastohälytyksenä.


Ihmisen tehtävä on varjella maata

Kirkon ilmasto-ohjelman mukaan ilmastonmuutoksen taustalla on ihmisten vääristynyt suhde luontoon.

Ohjelman lähtökohtia ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

Kiitollisuus on sitä, että ihminen kiittää Jumalaa kaikesta luodusta.

Pyhän kunnioituksesta kumpuaa halu rajoittaa luonnonvarojen riistoa. Luomiskertomuksen mukaan Jumala antoi ihmiselle tehtävän viljellä ja varjella maata.

Kohtuus tarkoittaa sitä, että kristinusko on vastavoima kulutuskulttuurille. Kristittyjen tulee kantaa vastuuta köyhistä, joiden elämää ilmastonmuutos uhkaa.

Ilmasto-ohjelman mukaan kirkon tulee arvioida oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja toimia arvovaikuttajana koko yhteiskunnassa.

Yhtä lailla seurakuntalaiset voivat muuttaa elämäntapaansa kohtuullisemmaksi ja vaikuttaa päättäjiin.




Kirkot Kööpenhaminassa

Kirkkojen maailmaneuvosto on tehnyt ilmaston eteen työtä 80-luvulta lähtien.

Neuvosto on mukana Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, jossa se vaatii nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se pitää seminaareja ja tapaa kokouksen osallistujia. Lisäksi Kööpenhaminan tuomiokirkossa pidetään ekumeeninen jumalanpalvelus.

Suomesta kokoukseen matkaavat kirkon yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen, Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen sekä Kirkon Ulkomaanavusta toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen ja ilmastonmuutosasiantuntija Katri Suomi.

Myös Kirkon Ulkomaanapu on kampanjoinut ilmastokokouksen alla.

 
< Edellinen   Seuraava >
Sivun alkuun
» Perusnäkymä
VerkkoEssen etusivulle Espoon seurakunnat Kauniaisten seurakunta Isompi teksti Oletustekstikoko Pienempi teksti Iso kontrasti