Säästä energiaa - ja ajattele!

Juuri nyt vietetään energiansäästöviikkoa. Kotitalouksille, työpaikoille, kouluihin ja liikenteeseen on annettu hyviä energiansäästövihjeitä.

Niitä ovat esimerkiksi huonelämpötilan alentaminen, hehkulamppujen vaihto energiansäästölampuiksi, energiapihien kodinkoneiden hankkiminen, veden säästäminen, käyttämättömien laitteiden kytkeminen pois päältä ja niiden virransäästön ottaminen käyttöön.

Tulosteet tulisi ottaa kaksipuolisina. On parempi kävellä tai pyöräillä kuin ajaa. Jos kuitenkin käyttää autoa, kannattaa ajaa taloudellisesti. Loma on järkevämpää viettää kodin lähellä kuin kaukomailla.

Osa energiansäästöviikon vihjeistä on ihan tavallista järkevyyttä. Osan toteutuminen merkitsee palaamista takaisin aikaan, jolloin yleinen hyvinvointi ei ollut nykytasolla.

Energiansäästöviikon alla julkistettiin seuraavan ydinvoimalan sijoituspaikkakunta. Tiedossa on, että energiankulutuksen ennakoidaan kasvavan nopeasti ja lisää ydinvoimaa on suunnitteilla. Vaihtoehtoisetkin energiantuotantomuodot edistyvät, mutta niin hitaasti, ettei niistä näillä näkymin ole käyttöä, kun ratkaistaan perusenergian tarve.

Koko energiaongelma kiteytyy yleisiin talouseettisiin kysymyksiin. Tuhoammeko tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet? Varastaako meidän sukupolvemme hyvinvointi seuraavien sukupolvien hyvinvoinnin edellytykset? 

Energiantarpeen lisääntyminen on osa talouden kasvumekanismia. Olemme luoneet talousjärjestelmän, jossa vaihtoehtoina ovat kasvu tai lama. Kasvu edellyttää aina lisää energiaa.

Energiansäästöviikon suosituksista ainakin yleinen energiankulutuksen vähentäminen, kaksipuolisten tulosteiden käyttö, auton käytön välttäminen ja kaukolomien vaihto lähilomiksi vaarantavat talouselämän osa-alueita ja ovat syöksemässä yleistä taloutta laman kurimukseen.

Samaan aikaan kun yksityishenkilöt pipertävät energiansäästöviikon pikkusäästöjen parissa, koko talouselämä pohtii raivokkaasti, miten saisimme kulutukseen lisää vauhtia, jotta välttyisimme maailmanlaajuiselta talouslamalta.

Asetelma kertoo siitä, ettemme tiedä, mitä pitäisi tehdä, mihin suuntaan edetä. Kokonaisvaltainen yhteinen tahto puuttuu. Todelliset arvot näkyvät todellisina tekoina eikä talouskehityksen kokonaisuudessa mikään puhu energiansäästön puolesta.

Huonosti toteutetut energiansäästökampanjat merkitsevät, että lunastamme näennäisteoilla oikeuden tehdä suuria haaskauksia. Henkilökohtaisilla pikkuteoilla voimme peittää sen, että todellisuudessa havittelemme yhä tuhlaavampaa elämäntapaa.

Hyvin tehdyt energiansäästökampanjat muuttavat koko yhteiskunnan arvoja ja kehityssuuntaa. Siksi energiansäästökampanjat kannattaa tehdä hyvin. Emme voi väistää sitä tosiasiaa, että meidän sukupolvemme suurilla ja pienillä teoilla on vaikutusta koko maailman tulevaisuuteen.