Tekstikoko A+ A A- Sivukartta Sivukartta
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototPilakuvaKesäraittiArkistoTapahtumia

Jouluradio - ”vahinkolapsesta” tuli menestys

28.12.2012

Salla Korpela

Kohta se taas kajahtaa ilmoille – suomalainen radioilmiö ja joulun lähestymisen varma merkki, Jouluradio. Se soi iloksemme jo kymmenettä vuotta. Juhlan kunniaksi lähetys aloitetaan lauantain vaihtuessa adventtisunnuntaiksi lauluyhtye Rajattoman uutukaisella sovituksella Hoosiannasta.

Jouluradion peruskonsepti on yksinkertainen: soitetaan joulumusiikkia adventti- ja jouluaikana vuorokauden ympäri, ilman lähetystä keskeyttäviä mainoksia. Juuri tälle on näyttänyt olevan arvaamattoman suuri kysyntä, joka ei ole vähentymässä, päinvastoin.

”Jouluradio syntyi oikeastaan vahinkolapsena. Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola taisi aikoinaan lausua tämmöisen ajatuksen ensimmäisenä, muistelee Riitta Kalliorinne, Toivontuottajien eli pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen päällikkö.

Kalliorinne nappasi ajatuksesta kiinni ja värväsi Jouluradion ensimmäiseksi musiikkipäälliköksi musiikkiin erikoistuneen toimittajan Inari Nuuteron. Tämä ryhtyi kaivelemaan omia, kavereiden ja kirjastojen joulumusiikkihyllyjä ja kokoamaan ensimmäistä soittolistaa. Pienenä kokeiluhankkeena ja ilman mainosbudjettia tuotettu radio valtasi saman tien huomattavan nurkan radion kuuntelusta. Jo ensimmäisenä vuonna kuulijoita oli Taloustutkimuksen mukaan yli 90 000.

Nykyisin jouluradio soi perinteisillä radioaalloilla jo kuudentoista lähettimen alueella ja tavoittaa kolme ja puoli miljoonaa suomalaista. Viime vuoden kuuntelututkimuksen mukaan Jouluradio haukkasi lähetysaikanaan jo 14,5 prosenttia kaikesta radion kuuntelusta.

Tuhat tulkintaa
tutusta joululaulusta

Jouluradion musiikkikirjastoon on vuosien varrella kertynyt tuhansien kappaleiden kokoelma. Silti kanava uudistuu joka vuosi. Ensimmäisten kuuden vuoden aikana Jouluradion kokosi aina uusi musiikkipäällikkö, joka heitti soppaan omat mausteensa. Tänä vuonna tehtävää hoitaa toimittaja Mika Saarelainen, nyt jo toista vuotta peräkkäin.

”Joudumme valtaamaan paikkamme mediakentällä uudelleen joka vuosi. Siksi tuotteen pitää olla freesi ja kiinnostava, koska mediakilpailu on armotonta”, Kalliorinne sanoo.

Hänelle itselleen joululaulut ovat rakkaita. Nuoruudessaan 1970-luvulla hän äänitti silloisen Rock-radion jouluspesiaalista vauhdikasta joulumusiikkia c-kasetille. Eikä vieläkään kyllästytä.

 

Joululaulukilpailu ratkeaa
parin viikon päästä

Niin perinteisellä musiikin alueella kuin liikutaankin, uutta joulumusiikkia tulee joka vuosi. Jouluradio kokee tehtäväkseen myös uuden joulumusiikkituotannon esille nostamisen.

Kymmenvuotisjuhlansa kunniaksi Jouluradio viritti joululaulukilpailun, johon tuli määräpäivään mennessä peräti 266 uutta laulua.

”Upeita biisejä! Näiden joukossa on varmasti tulevia kestosuosikkeja”, Riitta Kalliorinne lupailee ja hyräilee salaperäisesti joululaulua, jonka vain hän ja nimekäs raati on toistaiseksi kuullut.

Parhaita uusia kappaleita tullaan soittamaan muun musiikin seassa sekä pääkanavalla että varsinkin nettiradio Jou’radiossa. Siellä soitetaan kilpailuun lähetettyjä kappaleita rouheina demoversioina.

Esiraati on valinnut kilpailusadosta kolme finalistia, joita voi käydä äänestämässä Jouluradion nettisivuilla. Voittaja julkistetaan 14. joulukuuta Hartwall Areenalla Maailman kauneimmat joululaulut -konsertissa.

 

Musiikki kulkee
mukana

Uusien medioiden kehityksen myötä vanhoille viestimille on ennustettu loppua. Radio on ollut hiipumaan tuomittujen välineiden listalla jo pitkään, mutta eikö mitä.

Finnpanel-tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelevat nykyisin radiota keskimäärin 193 minuuttia vuorokaudessa, eli 15 minuuttia pidempään kuin katselevat televisiota.

Radio on levinnyt keittiön nurkassa nököttävästä laatikosta joka paikkaan netin ja erilaisten laitteiden kautta. Radion saa käden käänteessä ja ilmaiseksi tietokoneeseen, kännykkään, MP3-laitteeseen ja kaikenlaisiin kämmen- ja lehtiölaitteisiin. Nettijakelussa kanavien määrä on kasvanut valtavasti ja voi edelleen kasvaa käytännössä rajattomasti.

”Kutsumme itse tätä kehitystä nimellä radio 2.0. Jouluradio kulkee tämän trendin kärjessä ja käyttää voimakkaasti kaikkia uusia tapoja tavoittaa kuulijansa”, Kalliorinne sanoo.

 

Jouluradio soi
ympäri maailman

Netin kautta Jouluradiota tiedetään kuunnellun hyvinkin 130 maassa ympäri maailmaa ja liikuttuneesta palautteesta päätellen sillä on ollut tärkeä merkitys ulkosuomalaisten joulutunnelman luomisessa. Viime vuonna nettipalvelussa oli kaikkiaan 650 000 kävijää.

Älypuhelimeen voi ensi viikonlopusta lähtien ladata ilmaisen jouluradioappsin, jolla voi kätevästi kuunnella paitsi Jouluradion pääkanavaa myös neljää eri tavoin suuntautunutta nettikanavaa: suomenruotsalaista ja skandinaavista joulumusiikkia soittavaa Julradionia, yhdessä Lähetysseuran kanssa tuotettavaa, rakastetuimpia joululauluja esittävää Kauneimmat joululaulut –kanavaa, lapsille ja lapsenmielisille suunnattua Pikku jouluradiota sekä Jou’radiota, jossa soi joululaulukisan sato.

Netissä toimiva musiikkipalvelu Spotify on mullistanut monen musiikinkuuntelutavat. Sitä kautta saa kuultavakseen melkein mitä äänitteitä tahansa ja siellä voi koota ja jakaa soittolistoja. Jouluradion tunnelmaan pääsee sen toimituksen laatimien Spotify-listojen kautta. Viime vuonna saatavilla oli piispa Irja Askolan kokoama lista, tämän vuoden Spotify-suosikit ovat toistaiseksi yllätys.

 

Jouluradion fanit
kokoontuvat Facebookissa

Jouluradion alkamista on pitkin syksyä odotettu muun muassa Facebookissa.

”Meillä oli marraskuun puolivälissä jo yli 23 000 tykkääjää, saa nähdä meneekö 100 000 rikki ennen kuin joulu on ohi”, Riitta Kalliorinne arvuuttelee.

”Kontakti kuulijoihin on todella tärkeä ja nykyisin se toteutuu luontevimmin juuri Facebookin kautta. Seuraamme palautetta tiiviisti. Se täytyy tosin sanoa, että mieltymykset joululaulujen suhteen vaihtelevat niin paljon, että soittolistoja ei säädetä palautteen mukaan.”

Soittolista muovautuu joulukuun mittaan niin, että alussa soitetaan enemmän hilpeitä kappaleita ja valikoima muuttuu joulun pyhiä kohden hartaammaksi.

Tämän vuoden uutuuksiin kuuluu vielä netissä toimiva joululaulukaraokesovellus. Sinne voi mennä laulamaan mieleistään kappaletta karaokena, nauhoittaa esityksensä ja lähettää sen vaikka äidille sähköpostitse tai julkaista sosiaalisessa mediassa.

Jouluradion saa soimaan myös Facebookissa klikkaamalla.

 

Laulu soittelee
sisintä

Kukaan tuskin pystyy antamaan kattavaa vastausta kysymykseen: mikä selittää jouluradion suosion.

Riitta Kalliorinne arvioi, että eräs selitys voisi löytyä siitä, miten kirkot täyttyvät vuosi toisensa jälkeen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

”Jouluradio on sukua niille.”

Selitys voi löytyä myös tse joulumusiikista. Sillä on väkevä tunnelmaa luova ja joulumieltä virittävä voima.

”Olen itse rauhaton ihminen ja minun sydämeeni joulu tulee sellaisina hetkellisinä välähdyksinä. Hyvin usein ne liittyvät johonkin lauluun, joka raapaisee syvältä”, Kalliorinne sanoo.

 

 

Jouluradio kuuluu Espoossa uudella taajuudella

Jouluradio soi 2.12. keskiyön hetkestä lähtien.

Espoossa viimevuotinen radiotaajuus on nyt Radio Dein käytössä ja Jouluradion uusi taajuus on 89,7 MHz. Helsingissä ja Vantaalla Jouluradio kuuluu taajuudella 101,4 MHz.

Kaapeliverkon taajuudet ovat Espoossa 89,7 MHz (TeliaSonera), Helsingissä 104,80 MHz (Elisa), 101,4 MHz (TeliaSonera), 100,5 MHz (DNA); ja Vantaalla 101,4 MHz (TeliaSonera).

Radiosta vastaa Toivontuottajat eli pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen mediatoimitus. Nettiradio löytyy osoitteesta www.jouluradio.fi. ja oma sivu myös osoitteessa Facebook/Jouluradio.

Ilmainen älypuhelinsovellus on ladattavissa iPhoneen sekä Windows- ja Android-puhelimiin.

Rukous luo toivoa tuhon keskellä

Filippiineillä supermyrsky Haiyanin uhrit saavat tukea toisistaan ja rukouksesta.   Lue lisää

Vapaaehtoinen tuo ostokset kotiin

Kauppakassi suoraan kotiovelle. Työmatkalaisen auto kätevästi parkkiin. Espoon keskuksessa kokeillaan uutta palvelua. Lue lisää

Vanha hyväksikäyttötapaus selvitettiin

”Yhteiskunta on jo muuttunut näiden tapahtumien jälkeen”, Esbo svenska församlingin vanhoja hyväksikäyttötapauksia selvittänyt psykologi Julia Korkman sanoo.

Selvityksen mukaan pitkälle menevistä seksisuhteista nuorisotyönohjaajan kanssa kertoneet henkilöt olivat tapahtumien ajankohtana 16–18-vuotiaita. Lue lisää

Espoon seurakunnille alijäämäinen talousarvio

Espoon seurakunnille arvioi­daan kertyvän 50 miljoonaa euroa verotuloja vuonna 2015. Näistä 43 miljoonaa on kirkollisveroa ja 7 miljoonaa yhteisövero-osuutta. Lue lisää

Yhdessä elämällä pelko väistyy

Juutalaisten ja arabien yhteisökylä näyttää, että rauhassa eläminen on mahdollista. Lue lisää

Luonnon moninaisuus hiljentää

Kirkkoon liittyneen ekofilosofin mukaan luonnon yläpuolella on jotakin selittämätöntä.
Kalastaja ja ekofilosofi Pentti Linkola, 81, erosi kirkosta ”nuoruuden ehdottomuudessa”, mutta liittyi takaisin vuonna 2011. Lue lisää

Puhelinauttaja puolustaa elämää

Keskusteluapua tarjoavaan kirkon Palvelevaan puhelimeen sekä Palvelevaan nettiin tulee enemmän yhteydenottoja kuin koskaan aikaisemmin. Lue lisää

Vuosikate ei enää kata poistoja

Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päättää 10. joulukuuta ensi vuoden budjettiesityksestä. Seurakuntayhtymän hallintojohtajan Risto Hämäläisen mukaan lähivuosien taloutta rasittavat sekä ulkoiset tekijät että yhtymän omat rakennus- ja korjaushankkeet. Lue lisää

Pääkirjoitukset
Kun melodia koputtaa oveen

Tuuli Okkonen kuuntelee muusikkona sydäntään. Usein se herättää keskellä yötä.
  Lue lisää

18.12.2014 Jeesuksen syntymäpäivät

Pääkirjoitus: Minkälaisen joululahjan sinä haluaisit antaa? Minä haluan antaa lahjan, joka tuottaa iloa. Mieluiten lähetän sen sinne, missä ei ole mitään. Onneksi on Toisenlaisia joululahjoja. Lue lisää

4.12. 2014 Kirkon työ hyvän puolesta jatkuu

Pääkirjoitus: Voisi uskoa, että piru nauraa partaansa eroaallon laineilla. Jokaisen lähtijän myötä kirkolla on vähemmän resursseja työhön kristillisen uskon, jäsentensä ja muun yhteiskunnan hyväksi. Lue lisää

27.11. 2014 Apua lapsille ja vanhemmille

Pääkirjoitus: Lasten ja perheiden tuki ei saa olla vain juhlapuheiden aihe, vaan sen täytyy näkyä myös teoissa ja talousarvioissa. Lastensuojelun lisäksi tarvitaan konkreettista apua arjen pyöritykseen silloin, kun perheen omat voimavarat syystä tai toisesta vähenevät. Tähän huutoon on vastattava mahdollisimman laajalla rintamalla. Lue lisää

20.11. 2014 Kirkko on musiikin mesenaatti

Pääkirjoitus: Kirkko on musiikin alalla merkittävä toimija, sillä tällä taiteenlajilla on roolinsa lähes kaikessa kirkon toiminnassa. Ei tarvitse kuin kuvitella hipi-hiljaiset häät, vain puhetta sisältävä rippikirkko tai lauluton lasten kerho, kun ymmärtää musiikin paikan seurakunnan perustoiminnassa. Lue lisää

13.11. 2014 Koko poppoon näköinen kirkko

Vaalilause kertoo myös siitä, että kirkko on väistämättä tekijöidensä näköinen. Myös jokainen luottamushenkilö käyttää omaa harkintaansa päättäessään seurakunnan asioista ja linjatessaan, mikä parhaiten ajaa uskoa ja hyvän tekemistä. Lue lisää

6.11. 2014 Kuka on ääneni arvoinen?

Torikeskusteluissa muutamat ihmettelivät, miksi kirkossa puhutaan niin paljon seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Kyselijöistä tuntuu, että monet muut tärkeät keskustelunaiheet jäävät julkisuudessa tämän kysymyksen alle. Näinkin on. En silti usko, että keskustelu vähemmistöjen asemasta häviää, ennen kuin asia on ratkaistu. Lue lisää

30.10. 2014 Suu säkkiä myöten

Pääkirjoitus: Eurot ja arvot eivät ole toisistaan erillisiä. Arvot tehdään näkyviksi, kun päätetään mihin verovaroja käytetään. Näistä seurakuntien strategisista linjauksista pääsevät päättämään seurakuntavaaleissa valittavat seurakuntien luottamushenkilöt. Lue lisää

23.10. 2014 Pahan tekijät – hyvän tekijät

Pääkirjoitus: Seurakunta ei ole hyvien ihmisten järjestö, vaan itsessään heikkojen, pyhien ja pahojen, mutta Jumalan hyvyyteen toivonsa panevien yhteisö. Seurakunta uskoo hyvän tekemiseen ja tekee hyvää. Lue lisää

16.10.2014 Yhteisö rakkauden juoksupoikana

Pääkirjoitus: Toiseksi maalliset rajat ylittyvät siinä, että tämä yhteisö ei kanna huolta vain omistaan. Kristillisen lähimmäisenrakkauden periaate on, että apua tarvitsevaa autetaan, eikä silloin kysellä taustoja tai kirkkoon kuulumista. Lue lisää

9.10. 2014 Havahduttava kodittomuuden taju

Pääkirjoitus: Suomessa puhutaan asunnottomista ja asunnottomuudesta, mutta yhtä hyvin voisimme puhua kodittomuudesta. Ilkka Taipale on tiivistänyt sanojen eron hyvin: ”Asunnoista on pulaa, mutta kotiin kohdistuu ikävä”. Lue lisää

2.10.2014 Puhu, minä kuuntelen

Pääkirjoitus: Päivystysvuoro on monelle mielekäs vapaaehtoistehtävä, jossa tuntee olevansa avuksi lähimmäisilleen. Toiminta perustuukin kirkon tehtävään auttaa niitä, joiden hätä on suurin. Muita kantavia periaatteita ovat nimettömyys, luottamuksellisuus ja asiakkaan kunnioittaminen. Lue lisää

Lukuvinkit
Säästöjen etsiminen alkaa nyt

Tulevina vuosina Espoon seurakunnat joutuvat päättämään henkilöstön asteittaisesta vähentämisestä.Tulevina vuosina Espoon seurakunnat joutuvat päättämään henkilöstön asteittaisesta vähentämisestä. Lue lisää

Vuosikate ei enää kata poistoja

Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päättää 10. joulukuuta ensi vuoden budjettiesityksestä. Seurakuntayhtymän hallintojohtajan Risto Hämäläisen mukaan lähivuosien taloutta rasittavat sekä ulkoiset tekijät että yhtymän omat rakennus- ja korjaushankkeet. Lue lisää

Kolumni 4.12.2014 Isänmaa on läpinäkyvä

Joonas Konstig: Oikeastaan isänmaallisuuden vastakohta ei niinkään ole maailmankansalaisuus kuin egoismi, jossa kukin pitää huolen itsestään tai mistä huvittaa.
Tästä näkökulmasta on nurinkurista, että isänmaallisuus ei vasemmistolle ole tärkeä arvo. Juuri näkemys kansallisesta yhteisöstä saa ihmiset haluamaan hyvää lähimmäisille ja antamaan omastaan. Lue lisää

Tunteidensa ex-vanki

Työelämässä päätöksentekoa ohjailevat tiedostamattomat tunteet, sanoo teologi-ekonomi Mikko Leskelä. Lue lisää

Nuorten vaalityö palkittiin Tuomarilassa

”Tahdon viedä ihmisten toiveita eteenpäin”, sanoo Peppiina Purtilo.
  Lue lisää

Nettikansa saa uuden median

Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet ja Toivontuottajat alkavat tuottaa yhteistä verkkomediaa maaliskuussa 2015. Lue lisää

Espoolainen äänesti ketterää päättäjää

Konservatiivit vahvistivat asemiaan, mutta tuoreen selvityksen mukaan uudet päättäjät eivät pelkää muutoksia. Lue lisää

Kolumni 20.11. 2014 Tavoitteena nolla kuollutta nuottia

Marzi Nyman: Minulle on äärimmäisen tärkeää, että elämässäni on esikuvia, mentoreita. Se vapauttaa minut hyväksymään kuinka alkutekijöissäni olen, näin niin kuin tekijänä. Se avaa myös näköalaa edessä olevaan reittiini, jonka päässä sarastaa kirkasta valoa. Lue lisää

Käytä vaalikonetta taiten

MTV:n vaalikone näyttää, että ehdokkaissa on eroja. Testaa ja valitse suosikkisi sekä äänestä seurakuntavaaleissa. Lue lisää

Kolumni 18.9.2014 Usko ja toivo marginaalissa

Meri-Anna Hintsala: Miksi jotkut kokevat uskon niin tärkeäksi, että tuntiessaan kuormittumisen riskin ottavat sen kuitenkin ja synnyttävät monta lasta? Itse lestadiolaisuutta tutkivana ja siitä taustasta tulevana tiedän, että tuon yhteisön perusta ei ole alistamisen, alistumisen ja siitä vapautumisen jatkumolla, vaan uskossa siihen, mikä elämässä koetaan tärkeäksi ja oikeaksi. Lue lisää

Tapahtukoon sinun tahtosi

Karismaattinen liike puhuu parantavasta­ rukouksesta. Pysyykö ahkera rukoilija terveempänä kuin laiska?

  Lue lisää

Pienyrittäjän blues haastaa poliitikot

Moni pienyrittäjä sinnittelee ­köyhyysrajan alapuolella.
Tilannetta voisi auttaa päätöksillä, jotka vauhdittaisivat myös taloutta.
  Lue lisää

Espoo ei hyväksy pakkoliitosta

”Espoon valtuusto tulee melko yksimielisesti asettumaan pääkaupunkiseudun pakkoliitosta vastaan”, arvioi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kommenttina Suomen Kuvalehdessä viime viikolla julkaistuun uutiseen salaisesti vuodetusta kuntauudistuskartasta. Lue lisää

Sukupolvi X etsii paikkaansa

Seurakunnissa kysytään, miten saada kontakti nuoriin aikuisiin. Toiminnassa ei 18–30-vuotiaita juuri näy. Mutta ovatko nuoret aikuiset todella kadonneet?

  Lue lisää

Minäkö syntinen?

Voimakas piirroskuva sai Essen lukijat pohtimaan, onko kirkon perisyntiopilla enää mitään käyttöä. Lue lisää

Kolumni 6.3. 2014 Rajojen asettamisen takana piilee rakkaus

Petteri Taalas: Vanhemmuudessa on usein samaan aikaan läsnä suuri ilo ja suuri huoli. Saamme iloita lastemme persoonista ja heidän kehityksestään. Toisaalta kasvattajilla on vahva kokemus epätoivon hetkistä, jopa pelko epäonnistumisesta lapsen hyvän tulevaisuuden takaajana. Haluaisimme lapsillemme onnellisen ja harmonisen tulevaisuuden, jossa ei ole vastoinkäymisiä. Lue lisää

Kirkkoon kuulutaan auttamistyön takia

Kirkon työ vanhusten ja vammaisten sekä köyhien ja syrjäytyneiden parissa on tärkein syy kuulua kirkkoon. Lue lisää

Olkaamme siis espoolaisia!

Ihminen haluaa tietää juurensa, oman historiansa. Niin haluaa tietää kaupunkikin. Lue lisää

Onko lelulla jumala?

"Tää on jännä”, huudahtaa Miika ja selaa esiin sivun, jossa on kuva avaruusmatkasta. Uuden lastenkirjan sarjakuvakuvituksessa on paljon samaa hauskaa ja yksityiskohtaista kuin Tatun ja Patun seikkailuissa. Nyt on kuitenkin käsissä ihan eri kirja: Lasten katekismus, jossa seikkailevat Benkku ja Saara. Lue lisää