Tekstikoko A+ A A- Sivukartta Sivukartta
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototPilakuvaKesäraittiArkistoTapahtumia

Jouluradio - ”vahinkolapsesta” tuli menestys

28.12.2012

Salla Korpela

Kohta se taas kajahtaa ilmoille – suomalainen radioilmiö ja joulun lähestymisen varma merkki, Jouluradio. Se soi iloksemme jo kymmenettä vuotta. Juhlan kunniaksi lähetys aloitetaan lauantain vaihtuessa adventtisunnuntaiksi lauluyhtye Rajattoman uutukaisella sovituksella Hoosiannasta.

Jouluradion peruskonsepti on yksinkertainen: soitetaan joulumusiikkia adventti- ja jouluaikana vuorokauden ympäri, ilman lähetystä keskeyttäviä mainoksia. Juuri tälle on näyttänyt olevan arvaamattoman suuri kysyntä, joka ei ole vähentymässä, päinvastoin.

”Jouluradio syntyi oikeastaan vahinkolapsena. Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola taisi aikoinaan lausua tämmöisen ajatuksen ensimmäisenä, muistelee Riitta Kalliorinne, Toivontuottajien eli pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen päällikkö.

Kalliorinne nappasi ajatuksesta kiinni ja värväsi Jouluradion ensimmäiseksi musiikkipäälliköksi musiikkiin erikoistuneen toimittajan Inari Nuuteron. Tämä ryhtyi kaivelemaan omia, kavereiden ja kirjastojen joulumusiikkihyllyjä ja kokoamaan ensimmäistä soittolistaa. Pienenä kokeiluhankkeena ja ilman mainosbudjettia tuotettu radio valtasi saman tien huomattavan nurkan radion kuuntelusta. Jo ensimmäisenä vuonna kuulijoita oli Taloustutkimuksen mukaan yli 90 000.

Nykyisin jouluradio soi perinteisillä radioaalloilla jo kuudentoista lähettimen alueella ja tavoittaa kolme ja puoli miljoonaa suomalaista. Viime vuoden kuuntelututkimuksen mukaan Jouluradio haukkasi lähetysaikanaan jo 14,5 prosenttia kaikesta radion kuuntelusta.

Tuhat tulkintaa
tutusta joululaulusta

Jouluradion musiikkikirjastoon on vuosien varrella kertynyt tuhansien kappaleiden kokoelma. Silti kanava uudistuu joka vuosi. Ensimmäisten kuuden vuoden aikana Jouluradion kokosi aina uusi musiikkipäällikkö, joka heitti soppaan omat mausteensa. Tänä vuonna tehtävää hoitaa toimittaja Mika Saarelainen, nyt jo toista vuotta peräkkäin.

”Joudumme valtaamaan paikkamme mediakentällä uudelleen joka vuosi. Siksi tuotteen pitää olla freesi ja kiinnostava, koska mediakilpailu on armotonta”, Kalliorinne sanoo.

Hänelle itselleen joululaulut ovat rakkaita. Nuoruudessaan 1970-luvulla hän äänitti silloisen Rock-radion jouluspesiaalista vauhdikasta joulumusiikkia c-kasetille. Eikä vieläkään kyllästytä.

 

Joululaulukilpailu ratkeaa
parin viikon päästä

Niin perinteisellä musiikin alueella kuin liikutaankin, uutta joulumusiikkia tulee joka vuosi. Jouluradio kokee tehtäväkseen myös uuden joulumusiikkituotannon esille nostamisen.

Kymmenvuotisjuhlansa kunniaksi Jouluradio viritti joululaulukilpailun, johon tuli määräpäivään mennessä peräti 266 uutta laulua.

”Upeita biisejä! Näiden joukossa on varmasti tulevia kestosuosikkeja”, Riitta Kalliorinne lupailee ja hyräilee salaperäisesti joululaulua, jonka vain hän ja nimekäs raati on toistaiseksi kuullut.

Parhaita uusia kappaleita tullaan soittamaan muun musiikin seassa sekä pääkanavalla että varsinkin nettiradio Jou’radiossa. Siellä soitetaan kilpailuun lähetettyjä kappaleita rouheina demoversioina.

Esiraati on valinnut kilpailusadosta kolme finalistia, joita voi käydä äänestämässä Jouluradion nettisivuilla. Voittaja julkistetaan 14. joulukuuta Hartwall Areenalla Maailman kauneimmat joululaulut -konsertissa.

 

Musiikki kulkee
mukana

Uusien medioiden kehityksen myötä vanhoille viestimille on ennustettu loppua. Radio on ollut hiipumaan tuomittujen välineiden listalla jo pitkään, mutta eikö mitä.

Finnpanel-tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelevat nykyisin radiota keskimäärin 193 minuuttia vuorokaudessa, eli 15 minuuttia pidempään kuin katselevat televisiota.

Radio on levinnyt keittiön nurkassa nököttävästä laatikosta joka paikkaan netin ja erilaisten laitteiden kautta. Radion saa käden käänteessä ja ilmaiseksi tietokoneeseen, kännykkään, MP3-laitteeseen ja kaikenlaisiin kämmen- ja lehtiölaitteisiin. Nettijakelussa kanavien määrä on kasvanut valtavasti ja voi edelleen kasvaa käytännössä rajattomasti.

”Kutsumme itse tätä kehitystä nimellä radio 2.0. Jouluradio kulkee tämän trendin kärjessä ja käyttää voimakkaasti kaikkia uusia tapoja tavoittaa kuulijansa”, Kalliorinne sanoo.

 

Jouluradio soi
ympäri maailman

Netin kautta Jouluradiota tiedetään kuunnellun hyvinkin 130 maassa ympäri maailmaa ja liikuttuneesta palautteesta päätellen sillä on ollut tärkeä merkitys ulkosuomalaisten joulutunnelman luomisessa. Viime vuonna nettipalvelussa oli kaikkiaan 650 000 kävijää.

Älypuhelimeen voi ensi viikonlopusta lähtien ladata ilmaisen jouluradioappsin, jolla voi kätevästi kuunnella paitsi Jouluradion pääkanavaa myös neljää eri tavoin suuntautunutta nettikanavaa: suomenruotsalaista ja skandinaavista joulumusiikkia soittavaa Julradionia, yhdessä Lähetysseuran kanssa tuotettavaa, rakastetuimpia joululauluja esittävää Kauneimmat joululaulut –kanavaa, lapsille ja lapsenmielisille suunnattua Pikku jouluradiota sekä Jou’radiota, jossa soi joululaulukisan sato.

Netissä toimiva musiikkipalvelu Spotify on mullistanut monen musiikinkuuntelutavat. Sitä kautta saa kuultavakseen melkein mitä äänitteitä tahansa ja siellä voi koota ja jakaa soittolistoja. Jouluradion tunnelmaan pääsee sen toimituksen laatimien Spotify-listojen kautta. Viime vuonna saatavilla oli piispa Irja Askolan kokoama lista, tämän vuoden Spotify-suosikit ovat toistaiseksi yllätys.

 

Jouluradion fanit
kokoontuvat Facebookissa

Jouluradion alkamista on pitkin syksyä odotettu muun muassa Facebookissa.

”Meillä oli marraskuun puolivälissä jo yli 23 000 tykkääjää, saa nähdä meneekö 100 000 rikki ennen kuin joulu on ohi”, Riitta Kalliorinne arvuuttelee.

”Kontakti kuulijoihin on todella tärkeä ja nykyisin se toteutuu luontevimmin juuri Facebookin kautta. Seuraamme palautetta tiiviisti. Se täytyy tosin sanoa, että mieltymykset joululaulujen suhteen vaihtelevat niin paljon, että soittolistoja ei säädetä palautteen mukaan.”

Soittolista muovautuu joulukuun mittaan niin, että alussa soitetaan enemmän hilpeitä kappaleita ja valikoima muuttuu joulun pyhiä kohden hartaammaksi.

Tämän vuoden uutuuksiin kuuluu vielä netissä toimiva joululaulukaraokesovellus. Sinne voi mennä laulamaan mieleistään kappaletta karaokena, nauhoittaa esityksensä ja lähettää sen vaikka äidille sähköpostitse tai julkaista sosiaalisessa mediassa.

Jouluradion saa soimaan myös Facebookissa klikkaamalla.

 

Laulu soittelee
sisintä

Kukaan tuskin pystyy antamaan kattavaa vastausta kysymykseen: mikä selittää jouluradion suosion.

Riitta Kalliorinne arvioi, että eräs selitys voisi löytyä siitä, miten kirkot täyttyvät vuosi toisensa jälkeen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

”Jouluradio on sukua niille.”

Selitys voi löytyä myös tse joulumusiikista. Sillä on väkevä tunnelmaa luova ja joulumieltä virittävä voima.

”Olen itse rauhaton ihminen ja minun sydämeeni joulu tulee sellaisina hetkellisinä välähdyksinä. Hyvin usein ne liittyvät johonkin lauluun, joka raapaisee syvältä”, Kalliorinne sanoo.

 

 

Jouluradio kuuluu Espoossa uudella taajuudella

Jouluradio soi 2.12. keskiyön hetkestä lähtien.

Espoossa viimevuotinen radiotaajuus on nyt Radio Dein käytössä ja Jouluradion uusi taajuus on 89,7 MHz. Helsingissä ja Vantaalla Jouluradio kuuluu taajuudella 101,4 MHz.

Kaapeliverkon taajuudet ovat Espoossa 89,7 MHz (TeliaSonera), Helsingissä 104,80 MHz (Elisa), 101,4 MHz (TeliaSonera), 100,5 MHz (DNA); ja Vantaalla 101,4 MHz (TeliaSonera).

Radiosta vastaa Toivontuottajat eli pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen mediatoimitus. Nettiradio löytyy osoitteesta www.jouluradio.fi. ja oma sivu myös osoitteessa Facebook/Jouluradio.

Ilmainen älypuhelinsovellus on ladattavissa iPhoneen sekä Windows- ja Android-puhelimiin.

Käytä vaalikonetta taiten

MTV:n vaalikone näyttää, että ehdokkaissa on eroja. Testaa ja valitse suosikkisi sekä äänestä seurakuntavaaleissa. Lue lisää

Nettikansa saa uuden median

Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet ja Toivontuottajat alkavat tuottaa yhteistä verkkomediaa maaliskuussa 2015. Lue lisää

Taistelija etsii merkitystä elämään

Lähtijän taustalta löytyy usein haavoittuvuus, kuten koulutuksen tai työn puute tai kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon. Lue lisää

Kauppiaan teologia ei motivoi käymään kirkossa

Patrik Hagmanin mukaan jäsenkadon säikäyttämä kirkko on ajautunut ”kauppiaan teologiaan”, jossa kirkkoon kuulumisesta pitää olla asiakkaalle hyötyä. Lue lisää

Epäonnistuminen voi viedä kämpän

Asunnottomuus on jokapäiväistä taistelua. Hädässä auto tai ruotsinlaiva kelpaa kodiksi. Lue lisää

Päätöksentekoa arvioi yllättävä raati

Kuusi äänestysikäistä espoolais­nuorta seurasi yhteisen kirkkovaltuuston kokousta. Lue lisää

Kodikas lähiö tehdään yhdessä

Asukkaat osallistuvat aktiivisesti kasvavan Suurpellon kehittämiseen.
  Lue lisää

Kotimaa Oy jatkaa Essen kustantajana

Esse-lehti ilmestyy ensi vuoden alusta lähtien joka toinen viikko, 25 kertaa vuodessa. Samalla lehden sivumäärä kasvaa. Lehti jaetaan osoitteellisena jäsentalouksiin kuten tähänkin asti.  Essen kustantajana jatkaa Kotimaa Oy, joka voitti tarjouskilpailun. Lue lisää

Pääkirjoitukset
23.10. 2014 Pahan tekijät – hyvän tekijät

Pääkirjoitus: Seurakunta ei ole hyvien ihmisten järjestö, vaan itsessään heikkojen, pyhien ja pahojen, mutta Jumalan hyvyyteen toivonsa panevien yhteisö. Seurakunta uskoo hyvän tekemiseen ja tekee hyvää. Lue lisää

16.10.2014 Yhteisö rakkauden juoksupoikana

Pääkirjoitus: Toiseksi maalliset rajat ylittyvät siinä, että tämä yhteisö ei kanna huolta vain omistaan. Kristillisen lähimmäisenrakkauden periaate on, että apua tarvitsevaa autetaan, eikä silloin kysellä taustoja tai kirkkoon kuulumista. Lue lisää

9.10. 2014 Havahduttava kodittomuuden taju

Pääkirjoitus: Suomessa puhutaan asunnottomista ja asunnottomuudesta, mutta yhtä hyvin voisimme puhua kodittomuudesta. Ilkka Taipale on tiivistänyt sanojen eron hyvin: ”Asunnoista on pulaa, mutta kotiin kohdistuu ikävä”. Lue lisää

2.10.2014 Puhu, minä kuuntelen

Pääkirjoitus: Päivystysvuoro on monelle mielekäs vapaaehtoistehtävä, jossa tuntee olevansa avuksi lähimmäisilleen. Toiminta perustuukin kirkon tehtävään auttaa niitä, joiden hätä on suurin. Muita kantavia periaatteita ovat nimettömyys, luottamuksellisuus ja asiakkaan kunnioittaminen. Lue lisää

25.9.2014 Hyvät vaalit tulossa

Pääkirjoitus: Niin tuoreita kuin tuttuja kasvoja löytyy toki kaikilta listoilta. Iloista on myös se, että valtaosa istuvista luottamushenkilöistä tavoittelee jatkokautta yhteisessä kirkkovaltuustossa tai seurakuntaneuvostossa. Se kertoo siitä, että työ on koettu merkitykselliseksi. Lue lisää

18.9. 2014 Rauhan puolesta on puhuttava

Pääkirjotus: Saako sodan pelko meidät toimimaan rauhan puolesta? Jeesus kehotti rakastamaan vihollista ja luopumaan väkivallasta. Rauhan rakentaminen on kristittyjen tehtävä. Mikä on meidän paikkamme ja tapamme? Lue lisää

Pääkirjoitus 11.9.2014: Kirkon riidat

Eikö ole kauheaa olla kirkossa töissä.? Siellä riidellään niin paljon.” Näin minulta joskus kysytään. Kiitos kysymästä. Kirkon työssä on oikein mukavaa. ... Lue lisää

4.9.2014 Nyt oppimaan

Pääkirjoitus: Lukuvuosi espoolaisissa oppilaitoksissa on taas syksyn tullen alkanut. Monenlaiset odotukset ja toiveet täyttävät mielen. Tuleeko tästä hyvä vuosi? Täytänkö itse asettamani tavoitteet? Miten viihdyn? Saanko uusia ystäviä ja mielenkiintoisia ihmissuhteita? Jaksanko? Lue lisää

21.8. 2014 Tarvitaan rohkeita päättäjiä

Pääkirjoitus: Tulevaisuus tarjoaa haasteita ja odotuksia. Seurakuntia haastaa kysymys kirkon merkityksestä jäsenilleen. Jäsenten väheneminen ja tutkimukset osoittavat, että se ei ole itsestäänselvyys. Haaste synnyttää odotuksen: Millä ratkaisuilla seurakuntien jäsenet voisivat nykyistä paremmin kokea kirkon tärkeäksi osaksi elämäänsä. Lue lisää

14.8.2014 Poikien ja tyttöjen kirkko

Pääkirjoitus: Loma-ajan leiri saattaa pelastaa pulasta perheitä, jos vanhemmilla ei ole mahdollista pitää lomaansa samaan aikaan pikkukoululaisten kanssa. Leirille pääseminen ei ole myöskään perheen taloudellisesta tilanteesta kiinni, sillä valtaosa kuluista katetaan kirkollisverovaroin. Lue lisää

7.8. 2014 Naimalupa ja oma ääni

Pääkirjoitus: Rippikoulun säilyvä suosio kertoo siitä, että monen kohdalla tämä on toteutunut. Oli leiri sitten lopulta ”ihan mahtava” tai ”ihan ookoo”, on se kuitenkin arjesta eroava, yhteinen kokemus. Lue lisää

31.7. 2014 Leppoisasti lomalla

Pääkirjoitus: Lomasta ja lomaltapaluusta on tullut suoritus, josta ei selviä ilman erilaisia elämänohjeita. Monelta eri taholta on tarjolla välillä vähän ristiriitaisiakin ohjeita siitä, mitä lomalla voi ja mitä ei voi tehdä. Lue lisää

Lukuvinkit
Kolumni 18.9.2014 Usko ja toivo marginaalissa

Meri-Anna Hintsala: Miksi jotkut kokevat uskon niin tärkeäksi, että tuntiessaan kuormittumisen riskin ottavat sen kuitenkin ja synnyttävät monta lasta? Itse lestadiolaisuutta tutkivana ja siitä taustasta tulevana tiedän, että tuon yhteisön perusta ei ole alistamisen, alistumisen ja siitä vapautumisen jatkumolla, vaan uskossa siihen, mikä elämässä koetaan tärkeäksi ja oikeaksi. Lue lisää

Tapahtukoon sinun tahtosi

Karismaattinen liike puhuu parantavasta­ rukouksesta. Pysyykö ahkera rukoilija terveempänä kuin laiska?

  Lue lisää

Kallis kappeli

Suvelan kappelihankkeen paisuva budjetti hiertää. Lue lisää

Kolumni 17.4.2014 Vainen uskovainen

Marzi Nyman: Lupasin viime kolumnissani pureutua johonkin kristillisen jargonin fraasiutuneeseen perustermiin. Valitsin uskovaisen. Täytyy myöntää, ettei sen keskeisempää heti juolahda mieleen. Jokaisen ihmisen myötä kuitenkin kristinusko syntyy ja kuolee. [Tässä kohdassa kolumnistin painokas nuijan kumautus!] Lue lisää

Pienyrittäjän blues haastaa poliitikot

Moni pienyrittäjä sinnittelee ­köyhyysrajan alapuolella.
Tilannetta voisi auttaa päätöksillä, jotka vauhdittaisivat myös taloutta.
  Lue lisää

Espoo ei hyväksy pakkoliitosta

”Espoon valtuusto tulee melko yksimielisesti asettumaan pääkaupunkiseudun pakkoliitosta vastaan”, arvioi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä kommenttina Suomen Kuvalehdessä viime viikolla julkaistuun uutiseen salaisesti vuodetusta kuntauudistuskartasta. Lue lisää

Sukupolvi X etsii paikkaansa

Seurakunnissa kysytään, miten saada kontakti nuoriin aikuisiin. Toiminnassa ei 18–30-vuotiaita juuri näy. Mutta ovatko nuoret aikuiset todella kadonneet?

  Lue lisää

Minäkö syntinen?

Voimakas piirroskuva sai Essen lukijat pohtimaan, onko kirkon perisyntiopilla enää mitään käyttöä. Lue lisää

Kolumni 6.3. 2014 Rajojen asettamisen takana piilee rakkaus

Petteri Taalas: Vanhemmuudessa on usein samaan aikaan läsnä suuri ilo ja suuri huoli. Saamme iloita lastemme persoonista ja heidän kehityksestään. Toisaalta kasvattajilla on vahva kokemus epätoivon hetkistä, jopa pelko epäonnistumisesta lapsen hyvän tulevaisuuden takaajana. Haluaisimme lapsillemme onnellisen ja harmonisen tulevaisuuden, jossa ei ole vastoinkäymisiä. Lue lisää

Kirkkoon kuulutaan auttamistyön takia

Kirkon työ vanhusten ja vammaisten sekä köyhien ja syrjäytyneiden parissa on tärkein syy kuulua kirkkoon. Lue lisää

Onko lelulla jumala?

"Tää on jännä”, huudahtaa Miika ja selaa esiin sivun, jossa on kuva avaruusmatkasta. Uuden lastenkirjan sarjakuvakuvituksessa on paljon samaa hauskaa ja yksityiskohtaista kuin Tatun ja Patun seikkailuissa. Nyt on kuitenkin käsissä ihan eri kirja: Lasten katekismus, jossa seikkailevat Benkku ja Saara. Lue lisää

Kolumni 6.2.2014: Isien pahat teot kulkevat yhä keskuudessamme

Petteri Taalas: Yksi Raamatun viisauksista kertoo, että isien pahat teot kostautuvat ainakin kolmanteen polveen asti. Näitä yksittäisiä isien ja äitien pahoja tekoja nähdään sekä koetaan valitettavan monessa suomalaiskodissa tälläkin hetkellä. Lue lisää

Kolumni 16.10.2014 Armo on varoista suurin

Meri-Anna Hintsala: Anglikaaneiksi itsensä mieltää alle 30-vuotiai­sta englantilaisista enää noin 20 prosenttia.
Kirkon asema täällä on vahvasta historiastaan huolimatta heikko. Seurakuntahallinto on pientä, köyhää ja kotikutoista. Pappi tekee yksin lähes kaiken, ja vapaaehtoiset auttavat osaamisensa mukaan. Vapaaehtoisten aktiivisessa osallistumisessa on aidon kristillisyyden tuntu. Lue lisää

Pekka Heikkinen: ”Ei minun tarvitse olla vahva”

Pekka Heikkinen vammautui 15 vuotta sitten. Hän tahtoo kääntää kolaroinnin seuraukset voimavarakseen – sekä itselleen että muille. Lue lisää

Olkaamme siis espoolaisia!

Ihminen haluaa tietää juurensa, oman historiansa. Niin haluaa tietää kaupunkikin. Lue lisää

Onko lelulla jumala?

"Tää on jännä”, huudahtaa Miika ja selaa esiin sivun, jossa on kuva avaruusmatkasta. Uuden lastenkirjan sarjakuvakuvituksessa on paljon samaa hauskaa ja yksityiskohtaista kuin Tatun ja Patun seikkailuissa. Nyt on kuitenkin käsissä ihan eri kirja: Lasten katekismus, jossa seikkailevat Benkku ja Saara. Lue lisää

Espoolainen Etelä-Sudanin leivissä

Majok Kariom on mukana rakentamassa maailman nuorimmalle valtiolle parempaa tulevaisuutta. Lue lisää

Venäjän sananvapaus on kovilla

Sana on vapaa Venäjän lehdistössä ja netissä. Televisiossa Kreml sanelee linjan. Lue lisää

Isän potkut voivat rikkoa perheen

IT-alan irtisanomiset ovat pudottaneet nuoria perheenisiä tyhjän päälle. Moni etsii apua kirkosta. Lue lisää

Kolumni 13.3. 2014 Ihmisyyden ompeleita kodittoman kanssa

Meri-Anna Hintsala: ”On pohjantähden alla tää koti mulla mainen. Sen tietää vain yksin suomalainen.” Koivumetsiin, järvenrantoihin ja rantasaunan kiukaanpesän tuoksuun liittyvät minunkin muistoni.
Espoolaisena olen metsäkansaa. Juurrun nukkumalähiön omakotiyhteisöön lähellä urbaania sykettä. Radiotaajuudet kantavat tänne uudenlaista tunnustusta Suomesta kotina. Monikulttuuristen suomalaisten kollektiivi nimeltään Kansalaiset feat. Medborgare on nimittäin tehnyt omannäköisen Olen suomalainen -kappaleen. Laulusta on myös musiikkivideo. Suosittelen. Lue lisää

Kolumni 28.11. 2013 Viljelemään vai varjelemaan?

Petteri Taalas: Suhde maapalloomme on arvovalintakysymys. Menemmekö luonto vai ihminen edellä? Jos luonto on tärkein, tavoitteena saattaa olla mahdollisimman suuri luonnontilaisuus. Äärimmilleen vietynä se tarkoittaisi, että pyrkisimme luomaan jatkuvasti uusia luonnonsuojelualueita ja rajoittamaan tai jopa estämään ihmisten pääsyn niille. Lue lisää

Venäjän sananvapaus on kovilla

Sana on vapaa Venäjän lehdistössä ja netissä. Televisiossa Kreml sanelee linjan. Lue lisää

Kolumni 10.4. 2014 Kohti kielellistä vieraanvaraisuutta

Meri-Anna Hintsala: Ulkomaalainen ystäväni haluaa oppia suomea, jotta voisi saada Suomesta töitä. Minä haluan oppia hänen kieltään. Meillä on sama ongelma, pelko puhua vieraalla kielellä. Lue lisää

Raija Pelli uskoo hyvän voittoon

Rikollisten räjäyttämä koti ja vakava sairaus eivät lannistaneet rikostoimittajaa. Lue lisää

Kykyjenetsijät ovat liikkeellä

Ehdokkaiden etsintä syksyn seurakuntavaaleihin etenee nyt täydellä teholla. Lue lisää

Isä, täällä on neekeri!

Rasististen asenteiden juuria tutkittiin Lähetysjuhlilla keskustelun ja teatterin keinoin. Lue lisää

Kuoleman kuvat jakavat mielipiteitä

Yhteisvastuukeräyksen mainokset herättivät kiihkeän keskustelun jo ennen kampanjan alkua. Lue lisää

Lukukoira Venla kuuntelee

Lukukoira Börje saavutti niin suuren suosion Tapiolan kirjastossa, että avuksi hankittiin viisivuotias partacollie Venla. Lue lisää

Ihmiskauppa virtaa Aasian rajoilla


Ihmiskaupan uhriksi joutuu vuosittain jopa neljä miljoonaa ihmistä. Lue lisää

Kolumni 5.12. 2013 Varamummojen välityspalvelulle olisi kysyntää

Meri-Anna Hintsala: Oletko isoäiti, jonka lapsenlapset asuvat kaukana, ehkä toisessa maassa? Oletko vanhempi, jonka lapset saavat varttua ilman isovanhempiensa seuraa, ehkä välimatkan tai jonkin muun syyn vuoksi? Oletko ikäihminen, joka kaipaisi elämää ympärilleen, lasten ääniä, viattomia ja yllättäviä kysymyksiä? Lue lisää

Itämeri pauhaa muutoksen kourissa

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo Itämeren äyriäis- ja kalakantoihin.
  Lue lisää

Nuorten valmennus vaatii kypsyyttä

Nuorten kilpaurheilu on usein ammattimaista. Valmentajan tärkein tehtävä on kuitenkin nähdä urheilija ihmisenä.
  Lue lisää

"Sielu on se, millä rakastetaan ja tunnetaan"

Lapselle uskontoon liittyvä kysymys ei eroa muista, arkipäiväisistä kysymyksistä. Jumala on lapselle ihmeellinen ja suuri, jotakin, joka täytyy kuvitella itse. Lue lisää

Keskiajan nainen oli perheen pää

Nainen saattoi keskiajalla tehdä päätökset perheen asioista, vaikka vaikutusmahdollisuudet perhepiirin ulkopuolella olivat vähäiset. Lue lisää