Tekstikoko A+ A A- Sivukartta Sivukartta
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototPilakuvaKesäraittiArkistoTapahtumia

Jouluradio - ”vahinkolapsesta” tuli menestys

28.12.2012

Salla Korpela

Kohta se taas kajahtaa ilmoille – suomalainen radioilmiö ja joulun lähestymisen varma merkki, Jouluradio. Se soi iloksemme jo kymmenettä vuotta. Juhlan kunniaksi lähetys aloitetaan lauantain vaihtuessa adventtisunnuntaiksi lauluyhtye Rajattoman uutukaisella sovituksella Hoosiannasta.

Jouluradion peruskonsepti on yksinkertainen: soitetaan joulumusiikkia adventti- ja jouluaikana vuorokauden ympäri, ilman lähetystä keskeyttäviä mainoksia. Juuri tälle on näyttänyt olevan arvaamattoman suuri kysyntä, joka ei ole vähentymässä, päinvastoin.

”Jouluradio syntyi oikeastaan vahinkolapsena. Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola taisi aikoinaan lausua tämmöisen ajatuksen ensimmäisenä, muistelee Riitta Kalliorinne, Toivontuottajien eli pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen päällikkö.

Kalliorinne nappasi ajatuksesta kiinni ja värväsi Jouluradion ensimmäiseksi musiikkipäälliköksi musiikkiin erikoistuneen toimittajan Inari Nuuteron. Tämä ryhtyi kaivelemaan omia, kavereiden ja kirjastojen joulumusiikkihyllyjä ja kokoamaan ensimmäistä soittolistaa. Pienenä kokeiluhankkeena ja ilman mainosbudjettia tuotettu radio valtasi saman tien huomattavan nurkan radion kuuntelusta. Jo ensimmäisenä vuonna kuulijoita oli Taloustutkimuksen mukaan yli 90 000.

Nykyisin jouluradio soi perinteisillä radioaalloilla jo kuudentoista lähettimen alueella ja tavoittaa kolme ja puoli miljoonaa suomalaista. Viime vuoden kuuntelututkimuksen mukaan Jouluradio haukkasi lähetysaikanaan jo 14,5 prosenttia kaikesta radion kuuntelusta.

Tuhat tulkintaa
tutusta joululaulusta

Jouluradion musiikkikirjastoon on vuosien varrella kertynyt tuhansien kappaleiden kokoelma. Silti kanava uudistuu joka vuosi. Ensimmäisten kuuden vuoden aikana Jouluradion kokosi aina uusi musiikkipäällikkö, joka heitti soppaan omat mausteensa. Tänä vuonna tehtävää hoitaa toimittaja Mika Saarelainen, nyt jo toista vuotta peräkkäin.

”Joudumme valtaamaan paikkamme mediakentällä uudelleen joka vuosi. Siksi tuotteen pitää olla freesi ja kiinnostava, koska mediakilpailu on armotonta”, Kalliorinne sanoo.

Hänelle itselleen joululaulut ovat rakkaita. Nuoruudessaan 1970-luvulla hän äänitti silloisen Rock-radion jouluspesiaalista vauhdikasta joulumusiikkia c-kasetille. Eikä vieläkään kyllästytä.

 

Joululaulukilpailu ratkeaa
parin viikon päästä

Niin perinteisellä musiikin alueella kuin liikutaankin, uutta joulumusiikkia tulee joka vuosi. Jouluradio kokee tehtäväkseen myös uuden joulumusiikkituotannon esille nostamisen.

Kymmenvuotisjuhlansa kunniaksi Jouluradio viritti joululaulukilpailun, johon tuli määräpäivään mennessä peräti 266 uutta laulua.

”Upeita biisejä! Näiden joukossa on varmasti tulevia kestosuosikkeja”, Riitta Kalliorinne lupailee ja hyräilee salaperäisesti joululaulua, jonka vain hän ja nimekäs raati on toistaiseksi kuullut.

Parhaita uusia kappaleita tullaan soittamaan muun musiikin seassa sekä pääkanavalla että varsinkin nettiradio Jou’radiossa. Siellä soitetaan kilpailuun lähetettyjä kappaleita rouheina demoversioina.

Esiraati on valinnut kilpailusadosta kolme finalistia, joita voi käydä äänestämässä Jouluradion nettisivuilla. Voittaja julkistetaan 14. joulukuuta Hartwall Areenalla Maailman kauneimmat joululaulut -konsertissa.

 

Musiikki kulkee
mukana

Uusien medioiden kehityksen myötä vanhoille viestimille on ennustettu loppua. Radio on ollut hiipumaan tuomittujen välineiden listalla jo pitkään, mutta eikö mitä.

Finnpanel-tutkimuksen mukaan suomalaiset kuuntelevat nykyisin radiota keskimäärin 193 minuuttia vuorokaudessa, eli 15 minuuttia pidempään kuin katselevat televisiota.

Radio on levinnyt keittiön nurkassa nököttävästä laatikosta joka paikkaan netin ja erilaisten laitteiden kautta. Radion saa käden käänteessä ja ilmaiseksi tietokoneeseen, kännykkään, MP3-laitteeseen ja kaikenlaisiin kämmen- ja lehtiölaitteisiin. Nettijakelussa kanavien määrä on kasvanut valtavasti ja voi edelleen kasvaa käytännössä rajattomasti.

”Kutsumme itse tätä kehitystä nimellä radio 2.0. Jouluradio kulkee tämän trendin kärjessä ja käyttää voimakkaasti kaikkia uusia tapoja tavoittaa kuulijansa”, Kalliorinne sanoo.

 

Jouluradio soi
ympäri maailman

Netin kautta Jouluradiota tiedetään kuunnellun hyvinkin 130 maassa ympäri maailmaa ja liikuttuneesta palautteesta päätellen sillä on ollut tärkeä merkitys ulkosuomalaisten joulutunnelman luomisessa. Viime vuonna nettipalvelussa oli kaikkiaan 650 000 kävijää.

Älypuhelimeen voi ensi viikonlopusta lähtien ladata ilmaisen jouluradioappsin, jolla voi kätevästi kuunnella paitsi Jouluradion pääkanavaa myös neljää eri tavoin suuntautunutta nettikanavaa: suomenruotsalaista ja skandinaavista joulumusiikkia soittavaa Julradionia, yhdessä Lähetysseuran kanssa tuotettavaa, rakastetuimpia joululauluja esittävää Kauneimmat joululaulut –kanavaa, lapsille ja lapsenmielisille suunnattua Pikku jouluradiota sekä Jou’radiota, jossa soi joululaulukisan sato.

Netissä toimiva musiikkipalvelu Spotify on mullistanut monen musiikinkuuntelutavat. Sitä kautta saa kuultavakseen melkein mitä äänitteitä tahansa ja siellä voi koota ja jakaa soittolistoja. Jouluradion tunnelmaan pääsee sen toimituksen laatimien Spotify-listojen kautta. Viime vuonna saatavilla oli piispa Irja Askolan kokoama lista, tämän vuoden Spotify-suosikit ovat toistaiseksi yllätys.

 

Jouluradion fanit
kokoontuvat Facebookissa

Jouluradion alkamista on pitkin syksyä odotettu muun muassa Facebookissa.

”Meillä oli marraskuun puolivälissä jo yli 23 000 tykkääjää, saa nähdä meneekö 100 000 rikki ennen kuin joulu on ohi”, Riitta Kalliorinne arvuuttelee.

”Kontakti kuulijoihin on todella tärkeä ja nykyisin se toteutuu luontevimmin juuri Facebookin kautta. Seuraamme palautetta tiiviisti. Se täytyy tosin sanoa, että mieltymykset joululaulujen suhteen vaihtelevat niin paljon, että soittolistoja ei säädetä palautteen mukaan.”

Soittolista muovautuu joulukuun mittaan niin, että alussa soitetaan enemmän hilpeitä kappaleita ja valikoima muuttuu joulun pyhiä kohden hartaammaksi.

Tämän vuoden uutuuksiin kuuluu vielä netissä toimiva joululaulukaraokesovellus. Sinne voi mennä laulamaan mieleistään kappaletta karaokena, nauhoittaa esityksensä ja lähettää sen vaikka äidille sähköpostitse tai julkaista sosiaalisessa mediassa.

Jouluradion saa soimaan myös Facebookissa klikkaamalla.

 

Laulu soittelee
sisintä

Kukaan tuskin pystyy antamaan kattavaa vastausta kysymykseen: mikä selittää jouluradion suosion.

Riitta Kalliorinne arvioi, että eräs selitys voisi löytyä siitä, miten kirkot täyttyvät vuosi toisensa jälkeen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

”Jouluradio on sukua niille.”

Selitys voi löytyä myös tse joulumusiikista. Sillä on väkevä tunnelmaa luova ja joulumieltä virittävä voima.

”Olen itse rauhaton ihminen ja minun sydämeeni joulu tulee sellaisina hetkellisinä välähdyksinä. Hyvin usein ne liittyvät johonkin lauluun, joka raapaisee syvältä”, Kalliorinne sanoo.

 

 

Jouluradio kuuluu Espoossa uudella taajuudella

Jouluradio soi 2.12. keskiyön hetkestä lähtien.

Espoossa viimevuotinen radiotaajuus on nyt Radio Dein käytössä ja Jouluradion uusi taajuus on 89,7 MHz. Helsingissä ja Vantaalla Jouluradio kuuluu taajuudella 101,4 MHz.

Kaapeliverkon taajuudet ovat Espoossa 89,7 MHz (TeliaSonera), Helsingissä 104,80 MHz (Elisa), 101,4 MHz (TeliaSonera), 100,5 MHz (DNA); ja Vantaalla 101,4 MHz (TeliaSonera).

Radiosta vastaa Toivontuottajat eli pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteinen mediatoimitus. Nettiradio löytyy osoitteesta www.jouluradio.fi. ja oma sivu myös osoitteessa Facebook/Jouluradio.

Ilmainen älypuhelinsovellus on ladattavissa iPhoneen sekä Windows- ja Android-puhelimiin.

Arvoillassa punnittiin yksilön vastuuta

Kysymys siitä, missä menevät yksilön ja yhteiskunnan vastuun rajat, oli poliitikoille vaikea. Lue lisää

Pääkaupunkiseudulla pääsee mutkattomasti kasteelle

Onko lapsi jäänyt kastamatta? Rasittavatko ristiäisjärjestelyt?
Kastejuhlan voi viettää kirkolla. Voit tuoda pienen tai vaikka jo kouluikäänkin ehtineen lapsen kastettavaksi. Seurakunta tarjoaa kauniit puitteet ja kakkukahvit, sillä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vietetään kastepäivää 26.4. Lue lisää

Miksi vanhoihin kaupungin metsiin mielitään nyt sahan kanssa?

Espoon kaupunki julkaisu tammikuussa hyvin laajan metsäsuunnitelman Pohjois-espoon alueelle. Luontojärjestöt toivovat suunnittelun pitkittämistä sulan maan ajalle. Lue lisää

Lapsikuva voitti selvästi Essen kansikuvakisan

Lapsikansi keräsi selvästi eniten Essen lukijoiden ääniä, kun haettiin vuoden 2014 parasta kansikuvaa. Kansi liittyi juttuun, joka kertoi Leppävaaran seurakunnan kastepäivästä. Lue lisää

Saako vanhoillislestadiolainen tanssia?

Monille nuorille lukion vanhojen tanssit ovat kauan odotettu vuoden huippukohta. Saavatko vanhoillislestadiolaiset osallistua vanhojen tansseihin, herätysliikkeestä irtautunut Vuokko Ilola? Lue lisää

Kirkko etsii itsensä etsijöitä

Kirkko tarjosi henkisyydestä kiinnostuneille hiljaisuutta ja meditaatiota Minä Olen -messuilla Dipolissa. Lue lisää

Oppineen muste peittoaa marttyyrin veren

Imaami Abdoul-Majid Tahirou-Varjosen mukaan miltei jokaisen saarnan jälkeen etenkin nuoret tulevat kysymään, mitä heidän tulisi ajatella viimeaikaisista terroriteoista. Lue lisää

Virkistysalue pitää pintansa

Toppelundin metsäalueen länsilaidalle ei sittenkään rakenneta niin paljon kuin alun perin suunniteltiin. Lue lisää

Pääkirjoitukset
Päivä, josta en muista mitään 26.2.2015

Pääkirjoitus: Muistatko kastepäiväsi? Minä en. En tiedä päivämäärää, enkä vauvana kastettujen tavoin muista itse tapahtumasta mitään. Tiedän kuitenkin, että olin mummin sylissä. Lue lisää

Paasto pahoista sanoista 12.2.2014

Pääkirjoitus: Luomiskertomuksessa voisi hyvin olla kuvaus myös siitä, kuinka Jumala loi kielen. Kuinka hän antoi ihmiselle sanat viestiä ja ajatella, kertoa ja kysyä, hyväillä ja lohduttaa. Sanat ovat järisyttäviä. Niiden myötä syttyy valo ja syntyy yhteys!
Sitten ihminen lankesi. Lue lisää

Suurella sydämellä 29.1.2015

Pääkirjoitus: Suomalaisilla on sydän paikallaan. Vähintään reilu kolmannes meistä nimittäin toimii erilaisissa vapaaehtoistehtävissä, ja useammatkin olisivat halukkaita tarttumaan toimeen. Ihmisillä on halu auttaa toisiaan. Lue lisää

Sananvapaus tukee uskontoja 15.1.2015

Pääkirjoitus: Pariisin viime viikon terroriteot on tuomittu laajasti ympäri maailmaa. Isku Charlie Hebdo -lehden toimitukseen kohdistui erityisesti median sananvapauteen, mutta osui myös meihin kaikkiin: Mielipiteen- ja sananvapaus on länsimaisen yhteiskunnan perusta, joka koskettaa kaikkia kansalaisia. Lue lisää

Jeesuksen syntymäpäivät 18.12.2014

Pääkirjoitus: Minkälaisen joululahjan sinä haluaisit antaa? Minä haluan antaa lahjan, joka tuottaa iloa. Mieluiten lähetän sen sinne, missä ei ole mitään. Onneksi on Toisenlaisia joululahjoja. Lue lisää

4.12. 2014 Kirkon työ hyvän puolesta jatkuu

Pääkirjoitus: Voisi uskoa, että piru nauraa partaansa eroaallon laineilla. Jokaisen lähtijän myötä kirkolla on vähemmän resursseja työhön kristillisen uskon, jäsentensä ja muun yhteiskunnan hyväksi. Lue lisää

27.11. 2014 Apua lapsille ja vanhemmille

Pääkirjoitus: Lasten ja perheiden tuki ei saa olla vain juhlapuheiden aihe, vaan sen täytyy näkyä myös teoissa ja talousarvioissa. Lastensuojelun lisäksi tarvitaan konkreettista apua arjen pyöritykseen silloin, kun perheen omat voimavarat syystä tai toisesta vähenevät. Tähän huutoon on vastattava mahdollisimman laajalla rintamalla. Lue lisää

20.11. 2014 Kirkko on musiikin mesenaatti

Pääkirjoitus: Kirkko on musiikin alalla merkittävä toimija, sillä tällä taiteenlajilla on roolinsa lähes kaikessa kirkon toiminnassa. Ei tarvitse kuin kuvitella hipi-hiljaiset häät, vain puhetta sisältävä rippikirkko tai lauluton lasten kerho, kun ymmärtää musiikin paikan seurakunnan perustoiminnassa. Lue lisää

13.11. 2014 Koko poppoon näköinen kirkko

Vaalilause kertoo myös siitä, että kirkko on väistämättä tekijöidensä näköinen. Myös jokainen luottamushenkilö käyttää omaa harkintaansa päättäessään seurakunnan asioista ja linjatessaan, mikä parhaiten ajaa uskoa ja hyvän tekemistä. Lue lisää

6.11. 2014 Kuka on ääneni arvoinen?

Torikeskusteluissa muutamat ihmettelivät, miksi kirkossa puhutaan niin paljon seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Kyselijöistä tuntuu, että monet muut tärkeät keskustelunaiheet jäävät julkisuudessa tämän kysymyksen alle. Näinkin on. En silti usko, että keskustelu vähemmistöjen asemasta häviää, ennen kuin asia on ratkaistu. Lue lisää

30.10. 2014 Suu säkkiä myöten

Pääkirjoitus: Eurot ja arvot eivät ole toisistaan erillisiä. Arvot tehdään näkyviksi, kun päätetään mihin verovaroja käytetään. Näistä seurakuntien strategisista linjauksista pääsevät päättämään seurakuntavaaleissa valittavat seurakuntien luottamushenkilöt. Lue lisää

Lukuvinkit
Riidan sopiminen on lapsen etu

Julkinen oikeusavustaja ratkoo muun muassa avioeroja, huoltajuuskiistoja ja perintöriitoja.
Lakimiehen apu voi olla välttämätöntä, kun joudumme tekemisiin riita- ja rikosasioiden kanssa. Jos ei ole varaa lakimieheen ja mahtuu tulorajoihin, apua voi kysyä oikeusaputoimistoista. Lue lisää

T-rex karkaa kehästä

Michael Majalahti, 41, tunnetaan ulkomaita myöten StarBuck-showpainijana. Harva tietää hänen uskostaan. Lue lisää

Saako vanhoillislestadiolainen tanssia?

Monille nuorille lukion vanhojen tanssit ovat kauan odotettu vuoden huippukohta. Saavatko vanhoillislestadiolaiset osallistua vanhojen tansseihin, herätysliikkeestä irtautunut Vuokko Ilola? Lue lisää

Anna kynän kasvattaa

Sarjakuvapiirtäjä, graafikko Milla Paloniemi ottaa lehtiön syliinsä ja ryhtyy luonnostelemaan tuttua piikikästä hahmoa.
”Ideani tulevat yleensä nopeasti. Piirrän samalla tavalla kuin lapsena: piirtäminen on iloa, eläytymistä ja leikkimistä”, hän sanoo. Lue lisää

Novellista sukeutuikin romaani

Maailman monimutkaisuus hämmentää Finlandia-voittajaa Jussi Valtosta, joka luotaa romaanissaan syvällisesti ihmissuhteita ja koko tätä aikaa. Lue lisää

Naapuriapu tulee nyt takaisin

Yhteisvastuukeräyksen vetäjä Tapio Pajunen kysyy, mitä hyvää sinä voisit tehdä toiselle ihmiselle.
Ketä minun pitää auttaa?
Heitä, jotka kohtaan omassa arjessani? Vai kehitysmaiden ihmisiä, joita en koskaan tapaa, ja joiden arkitodellisuus ei kosketa omaa elämääni? Lue lisää

Pysyvän aikuisen tarve

Icehearts-joukkueissa opetellaan ryhmässä toimimisen taitoja. Parhaimmillaan joukkueurheilu ehkäisee syrjäytymistä. Lue lisää

Esteetön Espoo ei ole valmis

Hanna Bäckström kiittää kouluja esteiden poistamisesta. Olarin kotikulmilla liikkuminen ei ole helpottunut. Lue lisää

Essessä on nyt kaksi osaa

Uusi vuosi tuo tullessaan entistä laajemman Essen. Lehti jakautuu kahteen osaan: emolehteen ja liitteeseen, jonka nimi on Menot. Lue lisää

Kaksi tulkintaa Jeesuksen syntymästä

Jeesuksen syntymästä ei kerrota evankeliumeissa paljonkaan. Mutta eipä joulukaan ole aina ollut nykyisen kaltainen suuri juhla. Lue lisää

Uskonnot toistensa vieraina

Kristityt, juutalaiset ja muslimit luovat keskinäistä ymmärrystä pyhien tekstiensä kautta. Lue lisää