|
|
|
Kuntauudistus vaikuttaa seurakuntiin Simo Repo 26.9.2011 Hallitusohjelmassa sovittu kuntauudistus vaikuttaa myös seurakuntiin. Kirkkolain mukaan ”seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai saman seurakuntayhtymän alueella”.
Kun kuntarakennetta muutetaan, on kirkon tällä lainsäädännöllä pakko mennä mukana, olivat ratkaisut seurakuntien kannalta kuinka onnettomia tahansa. Lähivuodet saattavat mullistaa kirkon koko paikallishallinnon ilman, että kirkolla on sananvaltaa omassa asiassaan.
Kunnan ja seurakunnan yhteydellä on historiallinen tausta, joka näkyy edelleen kirkkolaissa. Ensin oli seurakunta. Vuonna 1865 seurakunnan ei-hengellisiä tehtäviä hoitamaan perustettiin kunnat.
Jos hallituksen kaavailema kuntauudistus toteutuu, kunnan tehtävä ja käsite muuttuvat oleellisesti. Kuntien korvaaminen laajojen työssäkäyntialueiden kokoisilla yksiköillä katkaisee lopullisesti sen yhteyden, mikä paikallisseurakunnilla ja paikallisilla kunnilla on ollut.
Kirkolla tulisi olla kyky ja mahdollisuus tehdä itsenäisiä ratkaisuja, joihin sillä nykylainsäädännöllä ei ole mahdollisuuksia. On varmaa, että tulevaisuudessa joitakin seurakuntien yhteisiä tehtäviä hoidetaan nykyistäkin suuremmissa yksiköissä. Seurakunnat heittävät edelleen vuosittain kymmeniä miljoonia euroja hukkaan ostaessaan kukin erikseen samoilta toimittajilta samoja palveluja, tuotteita ja ratkaisuja.
Kirkon suurena haasteena on luoda rakenne, jossa on samaan aikaan sekä suuria että pieniä yksiköitä. Suuret yksiköt hoitavat niitä asioita, jotka kannattaa hoitaa yhdessä. Pienet yksiköt hoitavat niitä asioita, jotka edellyttävät suoraa yhteyttä seurakuntalaisten keskuudessa.
Hajautetun rakenteen tulee olla sellainen, että valta päättää läheisistä asioista säilyy pienyhteisöissä.
Vaikka kirkollisveronkannon kustannukset ovat vuosi vuodelta nousseet selvästi nopeammin kuin yleinen kustannustaso, mahdollisuus kantaa kirkollisvero yhdessä kunnallisveron kanssa lienee kirkolle edelleen tarkoituksenmukaista. Veronkanto voidaan varmasti hoitaa edelleen, vaikka kirkon toiminnalliset rakenteet uudistettaisiin perinpohjaisesti.
Seurakuntien rakenteilla, tehtävillä ja koolla on merkitystä siihen, kuinka seurakunta kykenee olemaan mukana jäsentensä hengellisessä
etsinnässä. Kirkon viimeaikainen jäsenkehitys ei tue olettamusta, että suuret hallintoyksiköt toisivat tullessaan myös seurakuntien jäseniä palvelevaa seurakuntatyötä.
Nykyinen kirkolliskokous istuu enää yhden viikon. Seuraavalta edellytetään sekä näkemystä että rivakkuutta. Nyt on pakko tehdä kiireellä niitä muutoksia, jotka olisi kannattanut tehdä rauhassa ja pitkälle tulevaisuuteen katsoen.
|
© Espoon seurakuntasanomat – Esse // Kotimaanetti – Sujuu-julkaisujärjestelmä