Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Alassanen motto: hymyile ja saat ystäviä

23.2.2012

Noora Melaanvuo

Länsi-Afrikasta kotoisin oleva Alassane Ouedraogo (31) hääräilee leveästi hymyillen Espoonlahden seurakunnan nuorisokahvila Sodessa Soukassa. Mies työskentelee seurakunnassa oppisopimuskoulutuksessa, ja hänen tavoitteenaan on valmistua nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi.

Kesästä 2009 lähtien Suomessa asunut Ouedraogo tervehtii ovesta tulevia suomeksi, ja pian selviää, että hän puhuu suomea muutenkin mainiosti.

”Nuorten keskuudessa oppii kieltä nopeasti. Minulla on ollut tahdonvoima oppia kieltä, koska se on paras tapa sopeutua yhteiskuntaan”, tuumii Ouedraogo, jolla on kaksi ja puoli vuotta kestävästä koulutuksesta takanaan nyt vuosi.

Hänen työtehtäviinsä kuuluu nuorisokahvilan pitämisen lisäksi kerhojen vetämistä kouluikäisille. Joka toinen viikko hän myös osallistuu lähiopetustunneille Kanneljärven opistossa Lohjalla. Kirjalliset tehtävät hoituvat jo suomeksi.

 

Kääntyminen muslimista kristityksi

Burkina Fasossa syntyneen Ouedraogon tie vei 11-vuotiaana naapurimaahan Norsunluurannikolle. Alkujaan muslimitaustainen nuorukainen kävi kristillistä koulua ja koki hengellisen herätyksen. Myöhemmin hänet kastettiin katolisen kirkon jäseneksi.

”Koulussa oli aamurukous ja tunsin voimakkaasti, että kristinusko on minun polkuni. Tietenkään kääntyminen ei ollut helppoa perhetaustan vuoksi – se oli rankka paikka”, Ouedraogo sanoo hiljaisesti.

Sittemmin Suomessa asuessaan Ouedraogo on liittynyt luterilaiseen kirkkoon. Hänet konfirmoitiin viime kesänä yhdellä niistä kolmesta rippikoululeireistä, joilla hän oli mukana työn kautta.

 

Joutenolo ei kiinnostanut

Muutama vuosi sitten Ouedraogo pakeni Norsunluurannikon sisällissotaa Suomeen.

”En tiennyt Suomesta paljonkaan. Halusin vain säästää henkeni”, hän kertoo.

16-vuotiaasta asti töitä tehneestä Ouedraogosta tuntui kummalliselta joutua täällä yhteiskunnan elätettäväksi, ja hän halusi päästä nopeasti omille jaloilleen. Afrikassa hän oli työskennellyt ompelijana ja taksiyrittäjänä.

”En sopeutunut siihen, että saan ilmaista rahaa, vaan halusin olla yhteiskunnalle hyödyllinen.”

Työnhaku ennen kielen kunnollista oppimista oli tietenkin haaste. Aluksi Ouedraogo kävi talouskoulun Helsingin Diakoniaopistolla, jossa oli samaan aikaan käynnissä maahanmuuttajia työllistymään auttava projekti. Valmistuttuaan Ouedraogo sai ensimmäisen työpaikkansa juuri Diakoniaopiston kautta.

Nuorisotyön tekemiseen Ouedraogo tutustui NMKY:n kautta.

”Pelasimme Helsingin Hietaniemenrannassa koripalloa nuorten kanssa. Se oli sosiaalityötä, jolla nuoria voitiin auttaa pois tupakasta ja alkoholista. Sitä kautta kuulin myös Espoonlahden oppisopimuspaikasta.”

Ouedraogo haki paikkaa, meni työhaastatteluun ja tuli omaksi ihmeekseen valituksi.

Nyt vuoden jälkeen nuorten kanssa toimiminen tuntuu niin hyvältä, että hän toivoo voivansa jäädä alalle.

 

Rakkaus syttyi Suomessa

Ouedraogo on ehtinyt perustaa Suomessa myös perheen. Heti talouskouluaikana hän kohtasi kiinnostavan naisen, mutta tiellä oli yksi ongelma. Nainen oli nimittäin hänen opettajansa.

”Opettaja ja opiskelija eivät olisi voineet seurustella. Kun valmistumisen jälkeen työskentelin Diakoniaopistolla, tapasin joskus häntä koulukahvilassa ja juttelimme syvällisiä.”

Opettaja-opiskelija-asetelman hävittyä ihmissuhde pääsi syvenemään. Häitä juhlittiin viime vuonna, ja pari kuukautta sitten Ouedraogo sai todistaa tyttärensä syntymää.

”Synnytyksessä mukana oleminen oli uskomaton kokemus. Afrikassa isät eivät osallistu synnytykseen, mutta halusin tukea vaimoani. Oli unohtumaton hetki, kun pesin vauvan ja leikkasin napanuoran.

 

Oppisopimuskoulutettavasta on hyötyä seurakunnalle

Alassane Ouedraogon ohjaajana toimiva nuorisotyönohjaaja Saija Hiltunen kertoo, että Ouedraogo on viides oppisopimuskoulutettava Espoonlahden seurakunnassa.

Maahanmuuttajia heillä ei kuitenkaan ole ollut aiemmin koulutettavana.

”Oppisopimuskoulutettavat ovat olleet henkilöitä, joiden perinteinen koulupolku on katkennut”, Hiltunen sanoo.

Oppisopimuskoulutuksesta on hänen mukaansa saatu seurakunnassa positiivisia kokemuksia. Koulutettavan ohjaaminen vie aikaa, mutta toisaalta Ouedraogonin työpanos nuorisokahvilassa on merkittävä.

”Jos Alassanella on koulupäiviä, se tuntuu heti. Hän mahdollistaa omalta osaltaan sen, että Soden ovia voidaan pitää iltapäivisin auki.”

Hiltunen toivoo, että uuden oppisopimuskoulutettavan palkkaaminen kiristyneestä taloustilanteesta huolimatta olisi mahdollista tulevaisuudessakin. Jokainen tähänastisista koulutettavista on hänen mukaansa päässyt työelämään, vaikkei seurakunnalla olekaan ollut tarjota kaikille työpaikkaa valmistumisen jälkeen.

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää