Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Espoon vaalituloksesta tulee valitus

17.2.2012

Ulla Lötjönen

Espoon hiippakunnan kirkolliskokousvaalitulos on selvillä. Vaalilautakunta vahvistaa tuloksen maanantaina 20.2. kokouksessaan.

Asia ei kuitenkaan ole loppuun käsitelty. Järvenpään kirkkovaltuuston jäsen Tomi Riihimäki aikoo valittaa vaalista.

Hän lähetti torstaina (16.2.) vaalilautakunnalle kirjeen, jossa hän esittää, että kirkolliskokouksen maallikkovaali on toimitettava uudelleen Espoon hiippakunnassa. Perusteena on se, että Tapiolan seurakunnan luottamushenkilöiden antamat äänet hylättiin. Ääniä oli kirkolliskokousvaalin osalta 19 ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalissa sama määrä.

Syynä äänipotin poikkeukselliseen hylkäämiseen oli se, että Tapiolan vaalikokous jätti sinetöimättä kirjekuoren, jossa oli vaalitulos.

Kirkon vaalilaki edellyttää sinetöintiä, jotta kukaan ei pääse peukaloimaan äänestyslippuja ennen kuin kuori on toimitettu vaalilautakunnalle. Hiippakunnan vaalilautakunta avaa vaalikuoret, laskee äänet ja niiden painoarvot sekä julkistaa vaalituloksen. Vaalit käytiin 13.2., ja vaalilautakunta kokoontui seuraavana päivänä.

 

Vaalilainsäädänto vaatii tarkkuutta

Espoon hiippakunnan maallikkovaalissa annettiin yli 600 ääntä. Äänillä on kuitenkin erilainen painoarvo. Väkirikkaan kaupunkiseurakunnan äänet ovat painavampia kuin maaseutuseurakuntien.

Tapiolan seurakunnan kirkkoherra Antti Rusama kertoo olevansa syvästi pahoillaan inhimillisestä virheestä, joka syntyi Tapiolassa. Myös vaalilautakunnan puheenjohtaja Juhani Korte harmittelee tapahtunutta.

”Vaalilautakunta ei epäile väärinkäytöksiä tapahtuneen, mutta meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hylätä tapiolalaisten luottamushenkilöiden äänet. Vaali on toimitettava lain mukaan.”

”En syytä ketään, vaan haluan, että vaalitulos olisi oikea. Tapiolalaisten äänillä olisi ollut suuri painoarvo, ja siksi ehdotan vaalien uusimista joko Tapiolassa tai Espoon hiippakunnassa”, sanoo Riihimäki.

Vaalilautakunnan puheenjohtaja Korte ymmärtää Riihimäen huolen, mutta sanoo, että vaalilautakunnan toimivalta on rajattu.

”Se voi ainoastaan hyväksyä tai hylätä vaalituloksen. Vaalilautakunnan päätäntävaltaan ei kuulu uusien vaalien järjestäminen. Vaalin tuloksesta on kuitenkin mahdollisuus valittaa, ja valitus tulee osoittaa hallinto-oikeuteen. Mikäli näin tulee tapahtumaan, harkitsee hallinto-oikeus asian tarkkaan.”

Tomi Riihimäki ennakoi, että hän tulee tarttumaan valitusoikeuteen, ”jotta ihmisten oikeustajua ei loukattaisi.”

 

Espoo hävisi vaalissa

Tapiolan äänten hylkääminen saattaa merkitä sitä, että Espoo menetti yhden maallikkoedustajan paikan. Kirkolliskokoukseen nousi Espoosta ainoastaan DI Heikki Sorvari, joka tuli uudelleen valituksi Kirkko lähellä ihmistä -listalta.

Samalta ehdokaslistalta meni läpi kirkkonummelainen yliopisto-opettaja Johanna Lumijärvi. Molemmat valitut kuuluvat vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Kirkko lähellä ihmistä -yhteislistalla oli ehdolla lähinnä espoolaisia luottamushenkilöitä, joilla on joko puoluepoliittista tai herätysliiketaustaa.

Eniten maallikkoedustajia sai Elävä kansakirkko -lista, jolta valittiin kolme edustajaa: kirjailija, toimintakeskuksen johtaja Anna-Mari Kaskinen Lohjalta, palvelualuejohtaja Tapio Tähtinen Keravalta ja lääkäri Hannele Karppinen Hyvinkäältä.

Elävä kansankirkko -listan edustajia luonnehtii maltillinen kansankirkollisuus.

Ruotsinkielisessä Porvoon hiippakunnassa käytiin omat vaalit. Espoolainen maallikkoehdokas, toimittaja Stig Kankkonen uusi kirkolliskokouspaikkansa.

 

Pappisvaalin voitti Kevään kirkko

Espoon hiippakunnan maallikkovaalin uutena ryhmänä oli Kevään kirkko -ehdokaslista, jolta valittiin kirkolliskokoukseen viestintäpäällikkö Markku Jalava Nurmijärveltä.

Kevään kirkko lukeutuu uudistusmieliseen Muutoksen tekijät -verkostoon, joka toimi valtakunnallisessa yhteistyössä.

Kevään kirkko -ehdokaslista menestyi Espoossa erityisesti pappisvaalissa, sillä kolme neljästä valitusta oli Kevään kirkon ehdokkaita: nurmijärveläinen Päivi Linnoinen, joka työskentelee Helsingin piispa Irja Askolan teologisena erityisavustajana. Kevään kirkon papeista tulivat valituiksi myös Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo sekä Espoon seurakuntayhtymän kasvatuksen pastori Antti Siukonen Helsingistä.

Paikkansa kirkolliskokouksessa uusi Espoon tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Mika Nurmi, joka asuu Lohjalla. Nurmi valittiin listalta Elävä kansankirkko.

Maallikoiden äänestysprosentti kirkolliskokousedustajien vaalissa oli 82,2 prosenttia ja papiston äänestysprosentti kirkolliskokousedustajien vaalissa 77,5.

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää