Kirkolliskokousehdokkaat kohtasivat

Kirkon korkeimpaan päättävään elimeen valitaan edustajat uudelle nelivuotiskaudelle 13. helmikuuta. Samalla valitaan hiippakuntavaltuustojen edustajat neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Kirkolliskokoukseen on ehdolla sekä maallikkoja että pappeja. Äänestysoikeus pappisvaaleissa on papeilla, ja maallikkoja pääsevät valitsemaan luottamushenkilöt.

Riippumatta siitä, mille listalle kuuluivat, ehdokkaat tuntuivat kantavan huolta melko samoista aiheista. Puheenaiheiksi nousivat esimerkiksi, miten kansankirkollisuus saataisiin säilymään ja miten kirkosta eronneet voitaisiin houkutella takaisin kirkon yhteyteen.

Tilaisuuden juontanut kirkkoherra, lääninrovasti Salla-Maria Viitapohja esitti ryhmille kysymyksiä ja halusi esimerkiksi tietää, miten valtion ja kirkon suhteita pitäisi kehittää.

Useissa vastauksissa tuli esille halu turvata koulun uskonnon opetuksen jatkuminen. Toisaalta tapetille nostettiin rahaliikenne valtion ja kirkon välillä – kuinka kirkko säilyttäisi oikeutensa verovaroihin. Eräs ehdokas pohti, pitäisikö yhteiskunnan korvata kirkolle nykyistä täysimääräisemmin hautaustoimen kuluja.

Ehdokkailta tiedusteltiin myös, miten kirkon tulisi kantaa ympäristövastuuta. Keskustelussa mainittiin luonnollisesti ympäristödiplomit, joita Kirkkohallitus on jo useamman vuoden ajan myöntänyt määrätyt ympäristökriteerit täyttäville seurakunnille. Samoin kohtuullisuuden hyvettä haluttiin pitää kunniassa ja toivottiin, että seurakunnat pidättäytyisivät kerskarakentamisesta. Yksittäisempänä ehdotuksena kuultiin, että kirkolliskokouksessa voitaisiin alkaa tarjota kasvisruokaa.

Tilaisuudessa oli tilaa yleisön kysymyksillekin. Eräs äänioikeutetuista halusi tietää, miten vaalien tuloslaskenta tapahtuu ja mikä merkitys ehdokaslistoilla on.

”Listoilla on merkitystä, sillä käytössä on suhteellinen vaalitapa”, Viitapohja totesi.

Pappien vaalissa ehdokkaiden äänimäärä lasketaan normaalisti ääni ääneltä, ja sen jälkeen katsotaan suhteellisen vaalitavan mukaan, kuinka paljon kukin lista on saanut paikkoja kirkolliskokoukseen. Vaalitapa on samanlainen kuin kunta- tai eduskuntavaaleissa.

Myös maallikkojen vaaleissa sovelletaan suhteellista vaalitapaa, mutta vasta sen jälkeen, kun ääniä on ensin korjattu painokertoimella seurakunnan jäsenmäärän mukaan. Näin toimitaan tasapuolisuuden nimissä, jotta isommista seurakunnista olisi edustuspaikkoja enemmän kuin pienistä.