Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Tukea tuhlaajapojalle?

9.2.1012

Urpu Sarlin

Turuilla ja toreilla liikkuu vuosittain 35 000 vapaaehtoista lippaiden ja listojen kanssa, siksi myös keräyskulut jäävät pieniksi. Neljä viidennestä tuotosta menee juuri sinne, mihin sen pitääkin.

Yhteisvastuukeräys on kirkon diakoniaa parhaimmillaan. Se suuntaa katseen ja avun sinne, mihin muu yhteiskunnan apu ei yllä.

Auttamiskohteita ei valita mediaseksikkyyden perusteella. Jokainen lippaan kanssa kauppakeskuksessa seissyt tietää, että aina keräyskohteet eivät ole ihmisille mieleen. Tämänvuotinen kotimaan kohde, ylivelkaantuminen, ei ole niitä helpoimpia. Monelle tulee mieleen, että olisivat ajatelleet ennen kuin hassasivat.

Yhteisvastuukeräyksen esimies, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala haluaa ravistella jakoa ”meihin ja muihin”. Velkakuiluun putoavat ihan tavalliset ihmiset, kun elämäntilanne yllättäen muuttuu, tärkeä ihmissuhde kariutuu, terveys horjuu, työpaikka saneerataan alta. Lisäksi pienituloisuus altistaa ylivelkaantumiselle. Kun talous on tarpeeksi tiukalla, se ei kestä pieniäkään yllätyksiä.

Yhteisvastuukeräyksellä ei makseta kulutusluottoja, vaan autetaan ihmisiä auttamaan itseään. Tämän vuoden keräystuotoilla Takuusäätiö käynnistää sosiaalista pienluottotoimintaa. Kun pesukone hajoaa tai perheenjäsen tarvitsee lääkkeitä, rahoitus pitää voida hoitaa muutenkin kuin kalliilla pikavipillä. Pienluotot myönnetään sellaisin ehdoin, että niistä voi selvitä kunnialla.

Velkaantua voi toki myös välinpitämättömyyttään. Tyhmyydestä sakotetaan, mutta ei siitä elinkautiseen pitäisi tuomita. Tarvitaan keinoja, joilla velkakierteen voi pysäyttää. Mikroluottojen lisäksi taloudenhallintaan voi saada myös muuta tukea.

Yhteisvastuukeräyksen idea on yhteinen vastuu. Kannamme vastuuta kukin tavallamme. Joku pudottaa kolikon lippaaseen, toinen seisoo pakkasessa lippaan kanssa. Tenori harjoittelee stemmansa yhteisvastuukonserttia varten. Isoset järjestävät rusettiluistelutapahtuman.

Sankaritarinoita löytyy. Seurakunnilla on omat legendaariset listakerääjänsä, jotka kevään aikana käyvät asuinalueensa jokaisella ovella. Itsekin muistan lapsuudestani vanhan miehen, jota helmipakkasilla osattiin jo odottaa. Äiti keitti kahvit, ja tunnin verran aikuiset rupattelivat. Lopuksi laitettiin nimi ja summa keräyslistaan. Keräys rakensi myös yhteisöä.

Yhteisvastuussa on monta hienoa asiaa: Se nostaa esiin avuntarpeen. Se auttaa. Se antaa meille mahdollisuuden auttaa.

Urpu Sarlin

**@**

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää