Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Nyt lunastetaan vaalilupauksia

2.2.2012

Urpu Sarlin

Miksi antaa palstatilaa asialle, johon vain harva voi suoraan vaikuttaa?

Vuoden 2010 isänpäivänä tehtiin historiaa, kun seurakuntavaaleissa äänesti ennätysmäärä ihmisiä. Prosentit olivat vieläkin vaatimattomia, mutta nousivat silti ennätyslukemiin. Espoossakin äänestäneitä oli enemmän kuin koskaan. Innostusta uurnille toi keskustelu kirkon arvoista. Vaalityötä tehtiin niin kirkon uudistamisen, kuin sen säilyttämisenkin teemoilla.

 

Kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvostojen tekemät päätökset vaikuttavat paikallistasolla, lähellä. Valitaan työntekijöitä, suunnataan verovaroja vanhusten auttamiseen, päätetään veroprosentista.

Kirkon oppiin liittyviin kysymyksiin tai koko kirkon rakenteisiin ei näissä toimielimissä pääse suoraan vaikuttamaan. Niistä päättää kirkolliskokous. Luottamushenkilöt lunastavat isojen linjojen vaalilupauksiaan juuri kirkolliskokousvaaleissa. Näissä vaaleissa ennakoidaan sitä suuntaa, johon kirkkolaivaa seuraavan neljän vuoden aikana ohjataan.

 

Käsillä olevassa vaalissa on otettu askelia avoimuutta kohti. Listat ja ehdokkaat esittäytyvät verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Ehdolla oleviin, heidän ajatuksiinsa, taustoihinsa ja kokemukseensa, voi tutustua kuka tahansa.

Esimerkiksi kirkon tiedotuskeskuksen verkkokyselyyn ovat vastanneet lähes kaikki. Se on hieno asia ja hyvä alku. Ehkäpä ensi kerralla saamme vaalikoneenkin?

 

Päättäjät pitää valita päivänvalossa. Kirkolliskokousvaalien esiin nostaminen antaa seurakuntalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi ottamalla yhteyttä oman seurakuntansa luottamushenkilöön tai osallistumalla keskusteluun. Jos vain kerrotaan vaalien tuloksesta, tätä mahdollisuutta ei ole annettu.

Hyvä on myös pohtia: Voisiko kansankirkko olla vieläkin vahvemmin kansanvaltainen? Mitä voittaisimme, jos kaikilla kastetuilla ja konfirmoiduilla kirkon jäsenillä olisi mahdollisuus käyttää äänivaltaansa maallikkoedustajia valittaessa?

Oikaisu:

Pääkirjoituksessa 26.1. kirjoitettiin, että kirkossa saa rukoilla homoparien liiton puolesta. Sanamuoto oli virheellinen.

Kirkolliskokouksen päätöksen perusteella piispainkokous on laatinut pastoraalisen ohjeen, jonka mukaan kirkossa voidaan rukoilla parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan.

Urpu Sarlin

**@**

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää