Jumalan kämmenellä suosituin kastevirsi

Pappi Juha-Pekka Rissasen mukaan suosituimmat kastevirret eivät ole muuttuneet pariinkymmeneen vuoteen. ”Aloitin papin uran samana vuonna 1986, kun uusi virsikirja julkaistiin. Edelleen kastevirsien kolmen kärki on sama: Jumalan kämmenellä 499, Ystävä sä lapsien 492 sekä lauluista Suojelusenkeli,” toteaa Leppävaaran seurakunnan kappalainen Rissanen.

Kastetoimituksessa lauletaan yleensä kaksi virttä, alussa ja lopussa. Rissasen mukaan kasteperheillä ei ole useinkaan valmiita toivelauluja.

”Käymme läpi yhdessä kastetoimituksen kulkua sekä valitsemme samalla virret.  Vanhemmat löytävät tutut virret yleensä nopeasti ja helposti.”

Kastevirret siirtävät uskonperintöä sukupolvelta toiselle

Juha-Pekka Rissanen uskoo, että kastevirret ovat pysyneet muuttumattomina, koska kastejuhlassa arvostetaan perinteitä. ”Kastevirret säilyttävät ja siirtävät eteenpäin kirkon vanhaa uskon sisältöä. Kastejuhlassa ovat vanhat perinteet muutenkin tärkeitä. Esimerkiksi juhla-asuna käytetään usein kastemekkoa, joka on kiertänyt sukupolvesta toiseen.”

Rissasen mukaan seurakunta osallistuu hyvin kastevirsien laulamiseen, sillä sävelet ja sanat ovat tuttuja. Suomessa suosituimmat kastevirret ovat lastenvirsiä, mutta viime aikoina myös varsinaiset kastevirret ovat saaneet sijaa.

”Usein ehdotan kasteperheille esimerkiksi virttä 218. Se kiteyttää hyvin vanhempien ja kummien roolit sekä kasteen merkityksen lapselle.”  

Vaikka kastevirret ovat pysyneet muuttumattomina, ihmisten asenteet ovat muuttuneet. ”Viime aikoina olen huomannut, että osa kokee vieraaksi esimerkiksi virren 492 vahvan ydinperhekeskeisyyden. Virsi valitaan harvoin laulettavaksi esimerkiksi kasteissa, joissa lapsella on vain yksi vanhempi. Myös säkeistöihin, joissa viitataan kuolemaan, suhtaudutaan nykyään varauksellisemmin kuin ennen”, Rissanen sanoo.