|
|
|
Luther - uskon ja toivon uudistaja
Vuonna 2017 vietetään Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlaa. Samana vuonna on uskonpuhdistuksen – tai neutraalimmin reformaation – alkamisen 500-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuosien osuminen päällekkäin on historiallinen sattuma, mutta suomalaisuudella ja saksalaisen, vuonna 1483 syntyneen augustiinolaismunkki Martti Lutherin käynnistämällä reformaatiolla on paljon yhteistä. ”Luther palasi kristillisen uskon alkulähteille”, sanoo Tapiolan seurakunnan kappalainen, Luther-tutkija Jussi Koivisto. ”Hän ajatteli, että ainoa keinoa saada synnit anteeksi on uskoa, että ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta.” Kun Luther vuonna 1517 naulasi katolisen kirkon uudistamista vaativat teesinsä Wittenbergin kirkon oveen, hänen tarkoituksena ei ollut hajottaa kristillistä kirkkoa saatika mullistaa eurooppalaista kulttuuria. Näin kuitenkin tapahtui. ”Reformaatiolla on ollut suuri merkitys kansallisvaltioiden ja -kielten synnyssä. Lisäksi se on vaikuttanut erityisesti protestanttisten maiden kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen”, Koivisto sanoo.
Lähimmäisestä tuli Lutherin ja hänen seuraajiensa raamatunkäännösprojektit kansankielille ja niistä alkunsa saanut kansan sivistystason nousu ovat ehkä tunnetuin reformaation seuraus. Luterilaisuuden vaikutuksista esimerkiksi talouteen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyyn on puhuttu vähemmän. ”Katolisessa kulttuurissa palvottiin pyhäinjäännöksiä, kuten Jeesuksen ristin osiksi väitettyjä puukappaleita, ja varakkaammat hankkivat niitä itselleen suurilla summilla”, Koivisto kertoo. ”Luther hylkäsi pyhäinjäännösten ja ylenmääräisen pyhimysten palvonnan. Hänen mielestään ihminen tuli autuaaksi pikemminkin hoitamalla arkisen työnsä hyvin ja auttamalla pulassa olevia lähimmäisiä.” Yhteisöllisen vastuun arvostus nousi, ja kun rahaa ei mennyt pyhäinjäännösten ostamiseen, sitä voitiin käyttää muuhun taloudelliseen toimintaan. Protestanttisissa maissa reformaation juhlavuoden valmistelut ovat jo käynnissä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa järjestetään elokuussa Luther-tutkimuksen maailmankonferenssi. Espoossa Lutherin ajatuksiin voivat kuitenkin tutustua myös tavalliset ihmiset: Tapiolan kirkossa käynnistyvät 25. tammikuuta alkaen Luther-illat, joissa kansainvälisestikin merkittävät Luther-tutkijat kertovat Lutherin opetuksista eri näkökulmista. Martti Luther oli yliopiston professori, joka tunnettiin temperamenttisena ja rääväsuisenakin miehenä. Menneet sukupolvet ovat kritisoineet häntä etenkin kielteisestä suhtautumisesta juutalaisia kohtaan. Ihmismielen ja Raamatun Luther joka tapauksessa tunsi erinomaisesti. ”En ole toistaiseksi löytänyt ketään, jonka teksteissä olisi samanlaista hengellistä syvyyttä”, toteaa Lutherin kirjoituksia pahuuden ongelman näkökulmasta tutkinut Koivisto.
Hyviä ajatuksia Koiviston mukaan Lutherin näkemykset ihmisestä ja uskosta ovat tämän päivän väkivaltaisessa maailmassa yhtä ajankohtaisia kuin kirjoitusajankohtanaan. ”Luther ajattelee maailman olevan lähtökohtaisesti langennut ja siksi perusolemukseltaan paha. Langenneessa maailmassa myöskään ihminen ei voi perimmiltään itse päättää, onko hän hyvä vai paha.” Koiviston mukaan Lutherin käsitys pahuudesta on nykytieteen valossa kiinnostava. ”Psykologis-sosiologisissa kokeissa on todettu, että ryhmäpaineella on suuri vaikutus ihmiseen. Useimmat tavalliset ihmiset ovat valmiita käyttäytymään hirviömäisesti toisia kohtaan, kun siihen rohkaistaan tietyllä tavalla.” Lutherin mukaan vain syntisyytensä myöntävä ja Pyhän Hengen johdattama ihminen voi tehdä aidosti hyviä tekoja. ”Pahanakin ihminen on kuitenkin Jumalan luomus, jolle Jumala tahtoo perimmiltään pelkkää hyvää.” Koivisto sanoo, että Luther osaa myös lohduttaa lukijaansa. ”Luther neuvoo, että ilon päivänä Kristukseen kannattaa suhtautua esimerkkinä, ja surun päivänä hänet saa ymmärtää syntisen lohduttajana.” Koiviston mukaan Lutherin kieli on helppolukuista ja ilmaisultaan voimakasta. Hän suosittelee aloittamaan Lutherin teksteihin tutustumisen 1520 kirjoitetusta Kristityn vapaudesta -teoksesta.
|
© Espoon seurakuntasanomat – Esse // Kotimaanetti – Sujuu-julkaisujärjestelmä