So what

Juuri tässä mielestäni on kirkon kannalta suuri syy huoleen. Kun syyt eroamiselle voivat olla mitkä tahansa, kertoo se siitä, että jäsenyys ei todellakaan ole kovin tärkeä. Se ei merkitse paljoakaan, jos yleensä yhtään mitään.

Jäsenyyden vahvistaminen on siis syystä keskeinen teema kirkon kaikilla tasoilla; kirkolliskokouksessa, kirkkohallituksessa, seurakuntayhtymissä, seurakunnissa.

Muun muassa tätä taustaa vasten tuntuu hyvin oudolta, suorastaan järkyttävältä, kun Helsingin seurakuntayhtymän, maan suurimman seurakuntayhtymän, viestintäjohtaja ja seurakuntayhtymän julkaiseman Kirkko ja Kaupunki -lehden päätoimittaja viittaa kintaalla herätysliikkeille ja niiden uskollisuudelle kirkolle.

Hänen mielestään kysymyksessä on pieni ja marginaalinen porukka, jonka pysyminen tai eroaminen kirkossa ei merkitse juuri mitään.

Herätysliikkeiden mahdollista irtaantumista kirkosta voi merkitykseltään kuitata tokaisemalla ”So what”. Viestintäjohtaja esitti ajatuksensa Radio Dein erässä keskusteluohjelmassa.

Jos tällaiset ajatukset todella edustavat maan suurimman seurakuntayhtymän yleistä suhtautumista jäsenryhmiin, jotka tutkimusten mukaan ovat kirkon aktiivisimmat, uskollisimmat ja sitoutuneimmat, on vaikea nähdä miltä pohjalta halutaan käytännössä vahvistaa jäsenyyden merkitystä.

Tuskinpa sentään kukaan voi edes kuvitella, että se parhaiten tapahtuisi mitätöimällä nyt jäsenyyttä arvostavien ja kirkon työtä aktiivisesti tukevien ihmisten ja järjestöjen panostusta ja merkitystä.

Vai voiko?

Stig Kankkonen

Kirjoittaja on Espoon kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja kaupunginvaltuutettu.

 **@**