Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Histan veisaajille komea startti

Sari Rautio 13.9.2011

”Siionin virsiin on helppo rakastua.” 

Teologian opiskelijan Tuomas Meurmanin päätelmään on helppo yhtyä, kun kuuntelee raikassointista, ilmaisuvoimaista Histan veisaajat -lauluyhtyettä.
 
Meurman on yhtyeen perustajajäseniä, laulajat taustoiltaan erilaisia nuoria.
 
"Yhteen hiileen puhalletaan, kun on kysymys tuosta vetovoimaisesta, usein kansantoisinnoksi muuttuneesta herännäisvirrestä.”

Teatterilavalta levynjulkaisuun

Histan veisaajat sai alkunsa vuonna 2008 Espoon kaupungin 550-vuotisjuhlille tilatun Histan häät -teatteriesityksen lauluryhmästä. Musiikkiteatteri Tapiola kokosi ryhmän taitavia musiikinopiskelijoita laulamaan Säde Bartlingin sovittamia Siionin virsiä. 
 
Ei ehkä ollut arvattavissa, että yhteistyö jatkuisi konserttien muodossa aina ensimmäiseen levynjulkaisuun asti. Kiinnostus oli virinnyt teatterirampin molemmin puolin: laulajat halusivat laulaa, kuulijat kuulla lisää. 

Ilmaisullisesti rikkaampi veisuu

 
Lauluyhtyeen tulkinnat pistävät miettimään, voisiko seurakuntaveisuukin liikahtaa histamaiseen suuntaan. 
 
”Veisaajan osa on passiivinen. Veisuuihanne ei noudattele taidemusiikin 
ihanteita", Meurman puolustaa laulajan oikeutta omaan tyyliinsä.
 
Meurman kertoo Histan veisaajien laulaneen ensimmäistä ohjelmakokonaisuuttaan, yhtätoista virttä, nelisen vuotta. Konsepti on tullut sen verran tutuksi, että virsien tulkinnoissa kaikuu jo omakohtainen, eletty elämä. 
 
”Villejä visioita uudesta ohjelmistosta on olemassa, virsien parissa jatketaan”, Meurman lupaa. 

Liike osa musisointia

 
Teatteristartistaan Histan veisaajille jäi evääksi dramaturginen ajattelu. Meurman kertoo harjoitustyön pääpainon olevan muotojen käsittelyssä. Se koskee musiikkia, ohjelmajärjestystä ja tilan käyttöä.
 
”Luonteva liike on osa musisointiamme. Virren sisältö määrittelee liikkeen, joka voi olla vaikka verkkaista kävelyä uuteen muotoon”, hän sanoo.
 
Joskus ideoinnille on herkulliset puitteet. Meurman muistelee Tuusulan kirkon kesäistä rantaa, jonne yhtye saapui kirkkovenettä soutaen ja ”Salattua voimaa” veisaten. Konserttiyleisö odotteli rannalla, ja matka jatkui kirkkoon yhteisveisuun merkeissä. 
 
”Kristillinen ykseyden käsite on parhaimmillaan mielestäni silloin, kun erilaiset ihmiset tuntevat jonkun asian parissa kuuluvansa yhteen", Meurman sanoo.
 
Histan veisaajat esiintyy 17.9. klo 19 Kauklahden kappelilla. 
Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää