Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Cygnaeuksen jalanjäljissä

1.12.2011

Tuomas Aho

Tällä hetkellä huolemme ovat paljon pienemmät kuin useimpien muiden maiden. Kansakunnan vauraus on kasvanut vuosikymmenten saatossa. Köyhäksi emme ole jääneet, toisin kuin Maamme-laulussa ennustetaan. 

 

Itse annan keskeisen merkityksen suomalaisen hyvinvoinnin peruskivenä koululaitokselle. Jo varhain nähtiin yleisen oppivelvollisuuden ja sivistyksen laaja-alainen myönteinen vaikutus. Vaikutukset olivat paljon moninaisemmat kuin kansakoululaitoksen ja yleisen oppivelvollisuuden ensimmäiset puolestapuhujat luultavasti ymmärsivätkään. Uno Cygnaeuksen kaltaisille näkijöille voidaan perustellusti edelleen olla kiitollisia. Maailmaa nähnyt ja monipuolisesti oppinut Cygnaeus ajoi 1860-luvulla läpi ajatuksen yleisestä koululaitoksesta ja oppivelvollisuudesta korostaen tyttöjen tasavertaista asemaa. 

 

Tunnetaan yleisen sivistys- ja osaamistason vaikutus myös kansanvallalle, tasa-arvolle ja talouden kehitykselle – siis yhteiskunnan kaikinpuoliselle kehitykselle. Tätä taustaa vasten en lakkaa ihmettelemästä, miten useimmat maailman vauraimmista maista edelleen säästävät ja jopa supistavat panostuksiaan yleissivistävään opetukseen eli peruskouluun. Peruskoulutus on monissa maissa hämmästyttävän laiminlyöty sektori.

 

Espoossa on onneksi ymmärretty investoida opetukseen. Tuore arviointiraportti kertoo koulujen ja opetuksen hyvästä tilasta. Todella tärkeää on opettajien viihtyminen työssään, jossa on onnistuttu, ja oman työnsä arvostus. Raportti kertoo myös vanhempien tyytyväisyydestä opetukseen. Nyt on tärkeää tukea niitä, jotka eivät kotoaan tai muualta saa riittävästi tukea jaksaakseen koulutietä loppuun. Syrjäytymisvaarassa olevat ovat koulun ja koko yhteiskunnan suurin haaste. Toivottavasti tämä otetaan tosissaan.

 

Mikään koululaitos ei ohita merkityksessään kodin ja läheisten antamia oppeja ja kasvatusta. Perusta sydämen sivistykselle valetaan muualla kuin koulussa. Sen keskeinen sisältö on muiden huomioon ottaminen ja kunnioittaminen. Se on välttämätön tekijä koko yhteiskunnan laadulliselle hyvinvoinnille. Sen vaalimisessa vanhemmilla on keskeinen vastuu.

 

Takaisin Espooseen. Tunnustus Espoon opetustoimelle on sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälän tuore nimitys opetushallituksen pääjohtajaksi. Arvovaltaisen viran ensimmäinen haltija oli Uno Cygnaeus. Onnittelut uudelle pääjohtajalle!

 

Tuomas Aho

Kirjoittaja on asianajaja, joka asuu Espoon Olarissa.

**@**

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää