Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Kahden kastin järjestöjä

15.12.2011

Stig Kankkonen

Näin kysyy Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtajana toimiva Lapuan piispa Simo Peura (Sana 17.11.). Hän pitää Helsingin ja Vantaan seurakuntien tekemiä lähetyskannatuspäätöksiä ongelmallisina. Päätöksissä asetettiin kirkon viralliset lähetysjärjestöt kahteen kastiin: toiset saavat avustusta, toiset eivät. Espoossakin on tehty vastaavanlaisia päätöksiä.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen vastasi piispalle, että seurakunnat ovat juridisesti vapaita tekemään verovaroista jaettavien tukien suhteen omia päätöksiään. Ja niinhän se tietysti on.

 

Tärkeää tässä ei ole se, mitä olen juridisesti oikeutettu tekemään. Merkitystä on sillä, onko järkevää luoda omia, enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti valittuja kriteereitä?

Mainituissa päätöksissä kriteereiksi on otettu vakaumus naispappeusasiassa ja suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Miksi juuri nämä kriteerit? Ovatko ne todella keskeisiä kriteereitä, kun pitää arvioida lähetysjärjestöjen työtä? Eikö arviota pitäisi tehdä sen perusteella, ovatko järjestöt tehneet hyvää lähetystyötä niiden kriteerien mukaan, jotka yhteisesti on sovittu niissä elimissä, joille yhteiset päätökset näissä asioissa kuuluvat?

 

Odotan mielenkiinnolla keskustelua esimerkiksi siitä, ketkä ovat tulevaisuudessa tervetulleita kirkollisiin luottamustehtäviin.

Vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen on kirkkolain mukaan ”kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen”. 

Pelkäänpä pahoin, että tulevaisuudessa voi nousta minkälaisia kriteereitä vaan. Jopa niin, että kriteerit vaihtuvat seurakunnasta toiseen, seurakuntayhtymästä toiseen, hiippakunnasta toiseen. Ei tietenkään virallisesti, mutta kuitenkin.

Vai uskooko teistä joku, että suhtaudutaan yhtä vakavasti arviointeihin ehdokkaiden kristillisestä vakaumuksesta kuin arviointeihin heidän suhtautumisestaan naispappeihin ja homoliittoihin?

 

Stig Kankkonen

Kirjoittaja on Espoon kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja kaupunginvaltuutettu.

**@**

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää