|
|
|
Kuka on rikollinen? Simo Repo 15.9.2011 Rikoksista ja niiden seurauksista käydään yhteiskunnassamme kipeää keskustelua. Moniin ammatteihin tai työpaikkoihin pyrkivien ihmisten rikostaustaa on alettu selvittää yhä tarkemmin. Tarkoituksena on suojella erityisesti lapsia ja nuoria sekä estää rikollisen toiminnan jatkuminen.
Samaan aikaan on meneillään kansallisen rikoslainsäädännön sovittaminen yhteen maanosan laajuisen lainsäädännön kanssa. Maahanmuutto on nostanut esiin kysymyksen siitä, voivatko etniset vähemmistöt noudattaa maassamme yleisestä lainsäädännöstä poikkeavia oikeusnormeja.
Vankilalaitoksessa käydään rajanvetoa avoimen ja suljetun laitoksen välillä. Eristäminen ei takaa rikoskierteen katkeamista, mutta on joskus tarpeen muiden ihmisten suojelemiseksi. Rajanveto on äärimmäisen vaikeaa ja sen on oltava myös henkilökohtaista, ei kaavamaista.
Se, mikä määritellään rikokseksi, on eettinen valinta. Siitä pitää käydä jatkuvaa keskustelua. Hengellä ja koskemattomuudella on vahva suoja. Omaisuudella on vahva fyysinen suoja, mutta talousjärjestelmissä omaisuuden suoja murtuu monin tavoin.
Rikosten luokittuvat sekä ihmisten mielissä että lainsäädännössä eri tavoin. Yhdet rikokset leimaavat ihmisen koko loppuiäksi, toisia katsotaan läpi sormien.
Onko rikoksesta tuomittu ja lain säätämän tuomion kärsinyt ihminen edelleen rikollinen? Jos on, mitä virkaa on tuomion kärsimisellä?
Rikolliseksi leimautuminen vaikuttaa ihmisen koko loppuelämään. Niiden kohdalla, jotka jatkavat rikollista toimintaa, se on aiheellista. Niiden kohdalla, jotka tekevät parannuksen, se on sekä aiheetonta että kohtuutonta.
Rikollisten saamat tuomiot ja tavat sovittaa rikoksia ovat eettisiä kysymyksiä. Jos etiikkaa ei ole mietitty, tulokset ovat sattumanvaraisia. Pitää tietää, mihin milläkin rangaistuksella pyritään. Kosto ei voi olla rangaistuksen perusta.
Jokaisella ihmisellä pitää olla myös mahdollisuus rikoksen täydelliseen sovittamiseen. Siihen sisältyy rangaistuksen kärsiminen, korvaus – jos se on mahdollista – sekä mielenmuutos ja lopullinen vapautus rikollisuuden taakasta.
Rikosta ei saa tekemättömäksi eikä kaikkia rikoksen seurauksia voi koskaan eikä millään tavalla korvata. Rahalla ei voi saada ostaa vapautusta rikoksen syyllisyydestä ja seurauksista eikä oikeutta jatkaa rikollista toimintaa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomessa on mahdollisuus kohtuuttoman helposti jatkaa talousrikollista toimintaa sekä huumekauppaa.
Lainsäätäjän – siis kansanedustajien – pitää tietää, millaiselle eettiselle pohjalle he säädökset rikoksista ja niiden seuraamuksista laativat. Muuten laeista tulee susia. Rangaistuksella tulee olla tarkoitus ja se olisi hyvä sanoa julki myös lainsäädännössä.
Ihmisten pitää ennen kaikkea kyetä elämään toistensa kanssa ja luottamaan toisiinsa. Siihen pitää auttaa niin lakien kuin rangaistustenkin.
|
© Espoon seurakuntasanomat – Esse // Kotimaanetti – Sujuu-julkaisujärjestelmä