Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Pia Litmo lukee silittäessäänkin

Paula Huhtala

Intohimoisella lukijalla pitää olla aina luettavaa. Työmatkoilla junassa ja bussissa Espoosta Vantaalle Pia Litmo uppoutuu syvälle tarinaan. Kotona hän lukee kotiaskareiden ohessa, esimerkiksi silittäessä vaatteita.

Myöhäisilta kotona on Pia Litmon omaa laatuaikaa, jonka hän viettää kaksin kirjan kanssa.

”Odotan niin kauan, että perhe menee nukkumaan ja on ihan hiljaista.  Asetun kyljelleni olohuoneen sohvalle tyynyjen päälle ja kaivan esiin kirjan. Luen joka ilta vähintään puoli tuntia, pidempäänkin. Tingin vaikka yöunistani saadakseni oman lukuhetken. Se rauhoittaa ja irrottaa minut arjen kiireestä niin hyvin, että välillä nukahdan siihen ja herään sohvalta aamulla”, hän kertoo.

”Jos minulla olisi aikaa, lukisin päivittäin kolme, neljäkin tuntia. Kesälomalla siihen on onneksi mahdollisuus. Silloin makaan riippumatossa ja uppoudun tarinoihin.”

Litmo hurahti kirjoihin jo lapsena. Vanhemmat lukivat hänelle ääneen, kun hän oli pieni. Litmo ja hänen miehensä jatkavat perinnettä lukemalla iltaisin omille 6- ja 8-vuotiaille lapsilleen. 12-vuotias esikoistytär valitsee jo itse lukemisensa.

Ihmismieli
kiinnostaa

Vantaan kaupungilla päihdepalvelujen projektikoordinaattorina työskentelevä Litmo lukee paljon ammatillista kirjallisuutta. Esimerkkinä hän kaivaa kassistaan Pia Isokorven Pää pyörällä -teoksen, jossa käsitellään rauhoittumisen ja aidon läsnäolon merkitystä.

Hän lukee paljon myös sosiaalisiin taitoihin, temperamenttiin ja työnohjaukseen liittyviä teoksia. Hän on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja toiselta ammatiltaan työnohjaaja.

Laukusta löytyy myös muunlaista luettavaa, Joanna Trollopen kirja Daughters-in-Law. Se kertoo yhden perheen ihmissuhteista. Trollope on yksi Litmon suosikkikirjailijoista. Hän nostaa esiin vielä Heippa täällä bakteeri -kirjan. Sen hän osti 8-vuotiaalle pojalleen, joka on lapsista eniten perinyt intohimon lukemiseen.

”Haen realistista, uskottavaa tarinaa. Ihmiset elämän murroskohdissa ja heidän sosiaaliset suhteensa ovat aina kiinnostavia. Pidän eniten naisten kirjoittamista teoksista. Naiset osaavat jostain syystä kuvata paremmin ihmisten välisiä jännitteitä.”

Suomalainen
teksti ei innosta

Pia Litmo lukee pääasiassa englanninkielistä tekstiä. Vaihto-oppilasvuodesta Yhdysvalloissa jäi muistoksi sujuva kielitaito.

”Suomalaisten kirjailijoiden teksti ei minuun iske. Niiden kieli on jotenkin teennäistä, ja niistä jää epäaito vaikutelma. Myös dekkarit ja scifin siirrän suosiolla syrjään, sillä ne ovat liian kaukana todellisuudesta”, sanoo Litmo, joka jättää rauhaan myös bestseller-kirjat.

Mankkaan Akseli-kirpputori on Litmon suosikkipaikka. Luettavaa sieltä saa jo alle eurolla. Hänen hintakattonsa on kaksi euroa, sen enempää hän ei yhdestä opuksesta maksa.

”Kirpparikirjan saan summalla, joka menisi kirjastossa pelkkään varausmaksuun. Vältän menemästä kalliimmille kirpputoreille, sillä niistäkin mukaan tarttuu aina lukemista. Käytän myös kirjastoa, mutta en useinkaan muista palauttaa kirjoja määräpäivään mennessä.”

Uutena Pia Litmo hankkii vain ammattikirjallisuutta.

Kirjahylly
täyttyy

Monet kierrättävät luetut kirjat takaisin kirpputorille. Pia Litmo ei kuulu siihen joukkoon. Hän tallentaa teokset ennestään jo täysinäiseen kirjahyllyynsä ja lukee ne uudelleen muutaman vuoden kuluttua.

”Toisella kerralla saatan löytää uusia asioita, joita en aikaisemmin huomannut. Myös ammatillisista kirjoista saan toiselle lukukerralla irti uusia oivalluksia,” hän sanoo.

Martti Lindqvistin teokset ovat merkinneet paljon Pia Litmolle. Niistä hän on löytänyt vastauksia moniin perimmäisiin kysymyksiin. Litmo lukee kymmenien kirjailijoiden tuotantoa. Suosikkeihin kuuluvat esimerkiksi Wally Lambin She´s Come Undone ja psykologisen jännityksen mestarin Ruth Rendellin kirjat.

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää