|
|
|
Joulu on kaikkien juhla Simo Repo 21.11.2011 Ensi sunnuntai on adventtisunnuntai. Joulun odotus alkaa. Adventti merkitsee tulemista. Joulun sanoman ydin on, että Vapahtaja tulee maailmaan. Siitä puhuvat sekä jouluevankeliumi että joululaulut.
Adventin tunnuslaulu on Hoosianna. Sana merkitsee suomeksi Pelasta! Auta! Se kertoo ytimekkäästi, miksi joulu on niin suuri juhla. Ihminen kaipaa viattomuutta, anteeksiantoa ja rauhaa. Joulun rihkamankin keskeltä loistaa sanoma, joka antaa juhlaan sisällön, tekee sen merkitykselliseksi.
Vaikka juhlan ympärille on rakentunut paljon kaupallista ja ei-uskonnollista tapakulttuuria, sen ydin ja kantava sanoma on Vapahtajan syntyminen, Jumalan tulo todelliseksi tähän maailmaan.
Joulun aikana kristillinen sanoma tavoittaa kaikki suomalaiset. Kristinusko tulee todelliseksi, näkyväksi ja käsin kosketeltavaksi. Joulu ei ole vähemmistön uskonnollinen harrastus. Se on yhteistä kansallista omaisuutta, tarkoitettu erityisesti tavallisille syntisille ihmisille, jotka tarvitsevat ja kaipaavat Vapahtajaa.
Kaupallinen joulu on viime vuosina hiipinyt yhä aikaisemmaksi. Joulukatuja avattiin jo viikko ennen adventin alkua. Sekin kertoo jouluun ladatuista suunnattomista odotuksista. Kaupallisuuskin tarvitsee toteutuakseen vastakaikua ihmisten odotuksissa, toiveissa ja käyttäytymisessä.
Joulun aikana on paljon perinteitä, joiden avulla ihmiset sekä yhdessä että yksilöinä asettuvat joulun hyvän sanoman kuulijoiksi ja välittäjiksi. Joulu ja adventtisunnuntai ovat vuoden suosituimmat kirkkopyhät.
Niitäkin enemmän vetävät väkeä Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, joihin tänäkin vuonna osallistuu yli miljoona suomalaista. Espoossa on 70 tilaisuutta laulaa yhdessä kauneimpia joululauluja – ja samalla osallistua maailman köyhien perheiden auttamiseen.
Joululauluja tauotta soittava Jouluradio kerää kuuntelijoita enemmän kuin monet kaupalliset radiokanavat. Joululaulujen ytimenä on kertoa kadotetusta paratiisista ja siitä, että ihminen arkipäivässäänkin kaipaa pyhää ja jumalallista, sitä turmeltumattomuutta, jota Jumalan läsnäolo maailmassa edustaa.
Joululaulujen voima on siinä, että ne kertovat yksinkertaisessa ja helposti muistettavassa muodossa joulun ja samalla koko inhimillisen olemassaolon ydinsanoman.
Suomalainen joulu on erittäin perhekeskeinen. Kirkon tehtävä on tukea myös niiden ihmisten joulunviettoa, joilla ei ole ympärillään perinteistä ydinperhettä. Heilläkin on oikeus hyvään, sisältörikkaaseen ja kristilliseen jouluun.
Me kaipaamme lisää sellaista tapakulttuuria, jossa joulun sanoma tulee kirkkaasti esille kaikkialla, missä ihmiset joulua odottavat ja viettävät.
Joulu on ihmisten mielissä pyhä. Sitä pyhyyttä ei pidä riistää silloinkaan, kun se ei saa perinteisen joulunvieton muotoja.
|
© Espoon seurakuntasanomat – Esse // Kotimaanetti – Sujuu-julkaisujärjestelmä