Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Seurakunta voi olla arjen valopilkku

Matti Finskas 17.11.2011

”En ikinä eroa kirkosta, koska sain sieltä apua silloin, kun kukaan muu ei auttanut.”  

Näin lausui Apu-lehden haastattelussa nelikymppinen puutetta ja vastoinkäymisiä kokenut nainen. Hän on yksi monista, joiden kohdalla seurakunta ja evankelisluterilainen kirkko on voinut toimia lähimmäisen hyväksi periaatteidensa mukaisesti, valopilkkuna harmaassa ja tummenevassa syysarjessa. 
 
Artikkelin henkilö oli menettänyt jo kaiken toivonsa, kun hän viimein kääntyi sosiaalitoimiston puoleen. Sieltä ei apua herunut. Vasta kriisipäivystyksen neuvo kääntyä kirkon  puoleen toi avun ja vähitellen vakauden elämään siitä eteenpäin.
 
Espoon hiippakunnan kaksi piispaehdokasta ovat yleisötilaisuuksissa saaneet kertoa seurakuntalaisille 
omat näkemyksensä lukuisista kirkon toimintaan liittyvistä asioista. Kun puhe oli kirkon jäsenyystilanteesta ja toimista jäsenyyden vakauttamiseksi, kumpikin esitti yhtenä hyvänä vaihtoehtona verkottumisen. Sitä on jo harrastettu, mutta lisämausteena tuli tarkennus siitä, että seurakunnissa verkottumisen kohteena olisivat tasapuolisesti tavalliset ja aktiiviset seurakuntalaiset. Maallikot voisivat olla nykyistä enemmän mukana esimerkiksi messuissa, ei vain Tuomas-messujen tapaisissa, vaan aivan tavanomaisissa messutapahtumissa. 
 
Kansainvälisiä urheilukisoja katsellessa voi havaita, että moni urheilija keskittyy suoritukseensa ristinmerkin tehden. Ristinmerkki on ortodoksisessa sekä katolisessa ja enenevässä määrin myös luterilaisessa kirkossa käytettävä rukouksen muoto. Merkkiä käyttävät näissä kirkoissa rukouksena sekä papit että kirkkokansa.  
 
Luterilaisessa kirkossa tapa on otettu käyttöön jo Martti Lutherin aikana. Hän neuvoi Vähässä katekismuksessaan aloittamaan päivän ristinmerkillä. 
 
”Noustessasi aamulla vuoteesta siunaa itsesi pyhällä ristinmerkillä, ja lausu Isän ja Pojan ja Pyhän hengen haltuun. Aamen.” 
 
Samat sanat tuli lausua illalla nukkumaan mennessä.
 
 
Kirjoittaja on Olarin seurakuntaneuvoston jäsen, hiippakuntavaltuutettu ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.
Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää