|
|
|
Kirkolliskokouksen vaaliasetelmiin yritetään muutosta
Espoon hiippakunnan kirkolliskokousvaaleihin on tulossa ainakin kaksi listaa, joiden nimet ja ohjelmat ovat yhteisiä sekä papeille että maallikoille. Alueellinen ryhmittyminen pitää kuitenkin tiukasti pintansa.
Kirkolliskokousedustajat valitaan kustakin hiippakunnasta erikseen ja siten kirkolliskokous edustaa koko Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Espoon hiippakunnasta valitaan neljä pappia ja kuusi maallikkoa.
Espoon hiippakunnan kirkolliskokoussivulla Facebookissa Kevään kirkko ja Elävä kansankirkko -valitsijayhdistykset ilmoittavat, että molemmat ovat mukana sekä pappien että
maallikkojen vaalissa. Kevään kirkko -valitsijayhdistyksen pappislista on jo täynnä ja ehdokkaita on koko hiippakunnan alueelta. Elävä kansankirkko -lista ilmoittaa toimivansa Lohjan, Nurmijärven ja Tuusulan rovastikuntien alueella.
Myös Espoossa kootaan maallikkojen laajapohjaista ehdokaslistaa, jolle on tulossa pitkän linjan vaikuttajia, kuten Jouni Mykkänen, Matti Finskas, Topi Haarlaa, Paula Viljakainen ja Heikki Sorvari.
”Listalle haetaan ihmisiä, jotka pystyvät näkemään kokonaisuuden ja tasapainottelemaan niin, että yhdistävät asiat
korostuvat erottavien sijaan”, kertoo Espoonlahden seurakunnan kirkkovaltuutettu Ari Konttas.
Monissa hiippakunnissa vaalit käydään alueellisin perustein, mikä on kirkolliskokouksen tehtävien kannalta varsin epäolennaista. Kokouksen esityslistalle tulee hyvin harvoin asioita, jotka koskisivat vain yhden hiippakunnan jotain aluetta.
Espoossa alueelliset valintaperusteet ovat olleet käytössä todella pitkään. Jo silloin kun Espoon ja Helsingin hiippakunta olivat yhdessä, Vantaan ja Espoon tietyt rovastikunnat ryhmittyivät Espoota ja Helsinkiä vastaan ja saivat ääniä keskittämällä ehdokkaitaan hyvin läpi.
Vaalilautakunnan puheenjohtajana toimivan Karkkilan kirkkoherran Juhani Kortteen mukaan erityisesti Keski-Uusimaa oli tässä taitava.
”Uutta on tällä kertaa, että valitsijayhdistykset esittävät jonkinlaisen ohjelman tai tavoitteita”.
Kirkolliskokousvaaleissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamuselimiin valitut ihmiset. Välillisen vaalin riskinä on, että seurakuntavaaleissa äänestäneet tulevat tietämättään äänestäneeksi kirkolliskokoukseen edustajia, joiden arvomaailma on täysin erilainen kuin seurakuntavaalien tuloksen perusteella olisi näyttänyt.
Lue myös:
|
© Espoon seurakuntasanomat – Esse // Kotimaanetti – Sujuu-julkaisujärjestelmä