|
|
|
Rakentamaan meidät on kutsuttu, ei hajottamaan Kari Roine 10.11.2011 Kirkko yhteisömme päätöksenteossa elää mielenkiintoisia aikoja. Olemme valmiita rakentamaan uusia tiloja, vielä toistaiseksi. Päätimme juuri Suvelan uuden kappelin rakentamisesta. Myös muut investointisuunnitelmamme ovat, vuosienkin päähän, aika mahtavat.
Mieltäni kuitenkin askarruttaa, onko tämä sitä mitä Paavali tarkoitti. On selvää, että tarvitsemme tiloja, joihin kokoontua ja joissa julistaa evankeliumia. Mutta uskon Paavalin tarkoittaneen keskinäistä rakkautta.
Joudun usein kysymään itseltäni, rakennanko, rakastanko vai hajotanko. Huomaan joutuvani pohdintaan aina silloin, kun joku ei ole samaa mieltä kanssani. Pystynkö rakastamaan, voinko ottaa huomioon erilaisen mielipiteen tai ajatuskannan?
Huomaan ”pienten kivien” hiertävän kengässäni, enkä huomaa isoa vuorta, joka meitä yhdistää.
Seurakunnan ja valtuuston päätöksenteossa voimme mielestäni käyttää valtaa myös silloin, kun se ei sinne kuuluisi. Voimme olla rakentajan sijaan myös hajottajia, kun on kyse keskinäisestä rakkaudesta. Suljemme helposti päätöksillämme ovet kristityiltä veljiltämme, jos he eivät kaikessa ajattele meidän kanssamme samoin.
Kuitenkin myös puhumme avoimesti ekumeniasta ja siitä, että kirkossamme tulee olla tilaa kaikille. Joskus mieltäni päättäjänä ahdistaa tämä.
Jos suljemme erilaiset mielipiteet kirkkomme ulkopuolelle, emme silloin ehkä voi avoimesti käydä mielipiteiden vaihtoa heidän kanssaan. On vaikea olla absoluuttisen totuuden omistaja. Se on se, mikä minua päättäjänä ahdistaa.
Herramme ja Vapahtajamme ymmärtääkseni myös rakasti Pietaria ja salli hänen kulkea kanssaan. Rakensi jopa kirkkonsa Pietarin varaan, vaikka Pietari kulkikin välillä omia polkujaan, mielipiteinensä.
Kysyn itseltäni, haluanko olla luottamushenkilö, joka rakentaa monumentteja muistokseen, vai voisinko olla päättäjä, joka on mukana rakentamassa rakkautta ja kristittyjen keskinäistä yhteyttä.
Vastaus on minulle helppo. En halua mainetta ja kunniaa hienoista monumenteista, haluan olla ihmisestä välittävä, keskinäistä hyväksyntää ja rakkautta rakentava luottamushenkilö.
Kirjoittaja on Espoonlahden seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkkovaltuutettu (Kotiseurakunta -ryhmä).
|
© Espoon seurakuntasanomat – Esse // Kotimaanetti – Sujuu-julkaisujärjestelmä