Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Järki ja tunteet koetuksella kirkkovaltuustossa

Terttu Nurmi 3.11.2011

Kiitos luottamuksesta, rakkaat äänestäjäni! Olen ollut kirkkovaltuustossa niin kauan, että nolottaa. No, tämän kauden jälkeen lupaan antaa tilaa nuoremmille.

Ennen viime vuosien vaalikoneita kukaan ei ole kysellyt vakaumuksen laatua ja syvyyttä, ja ainakin tällä Es­poon tuomiokirkkoseurakunnan laajapohjaisella listalla ehdokkaalle näytti aiemmin riittävän tavanomai­nen ”kristillinen harrastus”.
 
Olikin jär­kytys havaita, miten ihmiset yhtäkkiä jaettiin vuohiin ja lampaisiin muuta­man rastin tai pyörylän perusteella.
 
Halusin itse osoittaa hyväksyntäni sukupuolivähemmistöjä kohtaan, mutta toisaalta en tahtonut herät­tää pahennusta niissä ystävissä, jotka ymmärtävät Raamattunsa eri tavalla kuin minä. 
 
Kysymys sukupuolivähemmistö­jen roolista ja oikeuksista kirkossamme näyttävät naispappeuden ohella olevan tämän vaalikauden vaikeimmat ongelmat. Sydämeni vuoti verta, kun valtuuston kokouk­sessa kopautettiin tehdyksi päätös, että Suomen Luterilainen Evanke­liumiyhdistys jää ilman Espoon seurakuntayhtymän taloudellista tukea. 
 
Monien mielestä tämä oli selvää kuin pläkki, koska seurakunnan va­roja ei voida jakaa toimintaan, jossa ei noudateta voimassa olevaa, nais­pappeuden hyväksymiseen velvoit­tavaa lainsäädäntöä. 
 
Minä olen kuitenkin oppinut kau­neimmat hengelliset laulut evanke­lishenkisessä  pyhäkoulussa, luke­nut kummitädin tilaamaa evanke­liumiyhdistyksen Lastenlehteä ja kulkenut äidin mukana lähetysom­peluseuroissa Siionin kanteleen iloi­sia lauluja veisaten jo kauan ennen kuin aloin toimia seurakunta-aktiivi­na.
 
Lapsuudenkokemukset jättävät jäljen, jota järkipykälät eivät noin vain pyyhkäise pois.
 
Toisaalta, ovat monet muutkin kirk­kovaltuustossa käsiteltävät asiat minulle vaikeita. Tarkkana saa olla, että ymmärtää mitä on tekemäs­sä, kun painaa punaisa tai vihreää äänestysnappia. Arvostan suures­ti valtuuston kokousta edeltävää ryhmäkokousta, jossa on usein jaossa hyödyllistä taustatietoa.
 
Myönnettävä on sekin, etten kuulu valtuustosalin rohkeimpiin puhu­jiin. Siksi kunnioitan ja ihailen val­tuustomme rohkeita ja viisaita pu­hujia, sillä ilman heitä valtuustos­sa ja kirkossa ei koskaan muuttui­si mikään.
 
 
Kirjoittaja on Tuomio­kirkkoseurakunnan seura­kuntavaltuuston jäsen ja kirkkovaltuutettu (Laaja­pohjainen ­ryhmä).

 

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää