Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Vaihtelua messuun ja toimintaa sunnuntaihin

Topi Haarlaa 27.10.2011

Menneitten parintuhannen vuoden ajan kristityillä on ollut tapana kerääntyä jumalanpalvelukseen sunnuntaisin. Näin tapahtuu yhä, vaikkakaan kirkossa ei käydäkään yhtä aktiivisesti kuin ennen.

Jumalanpalvelus on saanut eri puolilla kristikuntaa mitä erilaisimpia muotoja, joihin yleensä vaikuttavat paikallinen kulttuuri ja musiikki. Meidän uskossamme muoto ei ole pyhä, pyhiä ovat vain sisällöt.
 
Ihmisten vähentyneestä jumalanpalvelusaktiivisuudesta huolimatta olemme yhä lähes koko kansan kirkko. Emme voi olettaa, että 78 prosenttia suomalaisista pitää samanmuotoisista jumalanpalveluksista.
 
Ei entisessä itänaapurissa käytetty saapasmallikaan aina ollut 
kaikkien mielestä se hienoin ja muodikkain. Muunlaisillekin klopoille olisi ollut kysyntää, jos niitä olisi ollut tarjolla.
 
Olemme vähän kerrassaan oppineet viettämään erikoismessuja, etenkin sunnuntai-iltaisin. Niin sanotun pääjumalanpalveluksen suhteen emme kuitenkaan ole juuri uskaltaneet poiketa totutusta. Olisiko meillä rohkeutta siihenkin?
 
Kävin taannoin Amerikan mantereella ihmettelemässä erään Tennesseen osavaltiossa sijaitsevan baptistiseurakunnan sunnuntainviettoa. Pienen kunnan seurakunta kokoontui kirkolle aamusella puoli kymmenen aikoihin. Puheensorina raikui seurakunnan tilojen käytävillä, kun eri-ikäisten ihmisten pienryhmät keskustelivat Raamatusta ja muista kristityn elämän teemoista. Yhdeltätoista kokoonnuttiin yhteiseen jumalanpalvelukseen kirkkosaliin, jonne ehti aamu-uninenkin väki. Varsin yhteisöllisesti toteutetun messun jälkeen osa kirkkokansasta jatkoi paikalliselle ”Essolle” kirkkolounaalle.
 
Kukin seurakunta elää uskoaan todeksi omalla, totutulla tavallaan. Ihastuin kuitenkin näkemääni, enkä pitäisi pahana, jos me luterilaisetkin nivoisimme seurakunnan ryhmiä päivämessun yhteyteen. Kokeilemalla rennosti ja samalla keskinäisiä erojamme kunnioittaen voisimme monipuolistaa kirkkoamme, eikä pääkaupunkiseudun kymmenien kirkkojen ja kappelien tarvitsisi noudattaa samanlaista kaavaa sunnuntaisin. 
 
Seurakuntalainen voisi löytää mieleisensä mutta silti kotoisan  messun muualtakin kuin lähimmästä kirkostaan. Yhteisellä asialla kun olemme.
 
 
Kirjjoittaja on Leppävaaran seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkkovaltuutettu (Sitoutuneena seurakuntaan -ryhmä).

 

Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää