Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Mistä tuntee kiusaajan?

Saila Posti-Lindström 26.10.2011

Luin kauhistuttavan romaanin kiusaamisesta. Englantilainen Simon Lelic avaa kirjassaan Katkeamispiste ahdistavan taitavasti kiusaamisen mekanismeja. 

Palapelirakenteella etenevä tarina paljastaa heti ensimmäisellä sivulla ilmeisimmän syyllisen, kouluampujan. Kirjan lopussa lukija ei kuitenkaan enää voi olla varma syyllisestä ja uhrista. Moniäänisestä kerronnasta nousee esille monikerroksinen syyllisyys.
 
Myös todellisissa kiusaamistapauksissa kiusattu on nopeasti tunnistettavissa. Kiusaajien löytyminen ei olekaan niin yksinkertaista. Nyrkkitappelijat paljastuvat heti, mutta sanallinen kiusaaminen on vaikeammin todennettavissa.
 
Olen miettinyt omaa suhdettani kiusaamiseen. Fyysiseen väkivaltaan minut yllyttävät vain hämähäkit ja banaanikärpäset. Mutta sanan säilä on ollut minulle aina kiehtova ase. Rakastan tiukkoja sanamittelöitä ja suurta mielihyvää on tuottanut, jos olen saanut sanottua viimeisen sanan.
 
Äijäporukoissa en ole pelännyt typerimpiäkään heittoja, sillä jokainen vänkyrä lause on ollut lähinnä haaste keksiä vielä jotakin parempaa. Naiselle ”hyvä jätkä” on ansaittu kohteliaisuus.
 
Parhaimmillaan tai pahimmillaan läpänheitto samanhenkisessä seurassa saa aikaan verbaalihumalan ja hervottomia naurunremakoita, joissa ei kipinöiden sytyttämiä etäispaloja huomata. En muista koskaan nuorena ajatelleeni, ymmärsikö riemukkaassa seurassamme varmasti jokainen herjanheiton samalla tavalla. 
 
Tarkoituksella en muista koskaan ketään loukanneeni. Muistan kyllä tilanteita, joissa sain ”ihmekommentteja” ulkopuolisilta, kuten niitä kuvailin. Vasta paljon myöhemmin olen ymmärtänyt, että yleisesti ilmaan heittämäni myrkkynuolet ovatkin kenties osuneet henkilöön, jolle sanat eivät avaudu yhtä monenkirjavina ja merkityksellisinä kuin minulle.
 
Ymmärrystä seuraava verbaalikrapula on epämiellyttävä tunne.
 
Nuorten maailmassa läpänheitto on verbaalista taistelua tunkion herruudesta. Kukoksi tunkiolle pääsee se, joka saa viimeisen sanan ja parhaan läpän. Mutta miten selviävät he, jotka eivät löydä sanoja ensimmäisellekään askelmalle?
 
Päähenkilö Katkeamispisteessä on lahjakas ja pätevä opettaja, mutta sosiaalisilta taidoiltaan rajoittunut eikä sopeudu työyhteisönsä läpänheittäjien ja ihmissuhdepelureiden joukkoon. Sanat eivät riitä ja hän tarttuu oikeaan aseeseen. Jälkikäteen kukaan lähellä olijoista ei näe osuuttaan tapahtumissa. Löytyy vain yksi syyllinen.
Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää