|
|
|
Keskustelua ei synny ilman avoimuutta Minna Kaartinen-Koutaniemi 18.10.2011 Viime talven luottamushenkilövaalien jälkeen analysoitiin, että seurakuntien nykyinen luottamushenkilöstö edustaa aiempaa paremmin seurakuntien jäsenten ajattelutapaa ja arvoja. Kaikkia muutos ei kuitenkaan miellyttänyt. ”Väärät henkilöt äänestivät vääriä henkilöitä”, parkaisi eräs pitkäaikainen luottamushenkilö.
Tällaiset epädemokraattiset kannanotot saivat minut pohtimaan kriittisesti avoimuutta, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja valmistelutyön huolellisuutta seurakunnissa ja kirkossa. Kannatan entistä vankemmin nykyisten rakenteiden ja toimintatapojen haastamista uudenlaisin avauksin.
Olen viime aikoina pohtinut esimerkiksi, miksei luottamushenkilöiden tekemistä päätöksistä tiedoteta näkyvämmin. Päätösten julkaiseminen ja räväkämpi tiedottaminen antaisivat kirkon jäsenille entistä paremmat mahdollisuudet punnita, vastaavatko seurakuntien toiminta ja päätöksenteko seurakuntavaalien tulosta.
Ei riitä, että kokousasiakirjat ovat muodollisesti julkisia, jos ja kun niitä kaikkia ei julkaista internetissä.
Viime kirkkovaltuuston kokouksessa päätettiin pitää espoolaisten kirkollisveroprosentti entisellään ja käynnistää Suvelan kappelin rakennushanke tonttikauppoineen. Henkilöstöjohtokunta päätti ehdottaa siirtymistä palkkausjärjestelmään, jossa työntekijän palkkaan vaikuttaa yhtenä tekijänä henkilökohtainen suoriutuminen työssä.
Tapiolan seurakuntaneuvostossa taas päätettiin, että kirkossa ja seurakunnan muissa tiloissa voi jatkossa järjestää samaa sukupuolta olevien parien rukoushetkiä.
Tässä esimerkkejä päätöksistä, joilla on välitöntä vaikutusta seurakuntalaisten ja kirkon työntekijöiden arkeen. En kuitenkaan ole kuullut spontaania keskustelua näistä päätöksistä aamubussissa tai kylänraitilla.
En suostu uskomaan, etteivät päätökset kiinnosta ihmisiä; pulmana on, ettei asioita sen paremmin valmistelu- kuin päätösvaiheessakaan tuoda riittävän hyvin julkisesti esiin.
Juuri nyt puuhataan tulevan talven kirkolliskokousvaaleja. Kuinka avoimesti ne järjestetään ja käydään? Olisiko meidän mahdollista saada viime syksyn malliin aikaiseksi vilkas keskustelu kirkolliskokoukselle päätettäviksi tulevista asioista?
Seurakuntalaisten kiinnostuksesta se ei jää kiinni.
Kirjoittaja on kirkkovaltuutettu (Seurakunta on sinun -ryhmä).
|
© Espoon seurakuntasanomat – Esse // Kotimaanetti – Sujuu-julkaisujärjestelmä