Tekstikoko Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä
EtusivuUutisetArtikkelitKulttuuriKannanototArkistoTapahtuu

Keskustelua ei synny ilman avoimuutta

Minna Kaartinen-Koutaniemi 18.10.2011

Viime talven luottamushenkilövaalien jälkeen analysoitiin, että seurakuntien nykyinen luottamushenkilöstö edustaa aiempaa paremmin seurakuntien jäsenten ajattelutapaa ja arvoja. Kaikkia muutos ei kuitenkaan miellyttänyt. ”Väärät henkilöt äänestivät vääriä henkilöitä”, parkaisi eräs pitkäaikainen luottamushenkilö. 

Tällaiset epädemokraattiset kannanotot saivat minut pohtimaan kriittisesti avoimuutta, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja valmistelutyön huolellisuutta seurakunnissa ja kirkossa. Kannatan entistä vankemmin nykyisten rakenteiden ja toimintatapojen haastamista uudenlaisin avauksin.
 
Olen viime aikoina pohtinut esimerkiksi, miksei luottamushenkilöiden tekemistä päätöksistä tiedoteta näkyvämmin. Päätösten julkaiseminen ja räväkämpi tiedottaminen antaisivat kirkon jäsenille entistä  paremmat mahdollisuudet punnita, vastaavatko seurakuntien toiminta ja päätöksenteko seurakuntavaalien tulosta.
 
Ei riitä, että kokousasiakirjat ovat muodollisesti julkisia, jos ja kun niitä kaikkia ei julkaista internetissä.
 
Viime kirkkovaltuuston kokouksessa päätettiin pitää espoolaisten kirkollisveroprosentti entisellään ja käynnistää Suvelan kappelin rakennushanke tonttikauppoineen. Henkilöstöjohtokunta päätti ehdottaa siirtymistä palkkausjärjestelmään, jossa työntekijän palkkaan vaikuttaa yhtenä tekijänä henkilökohtainen suoriutuminen työssä. 
 
Tapiolan seurakuntaneuvostossa taas päätettiin, että kirkossa ja seurakunnan muissa tiloissa voi jatkossa järjestää samaa sukupuolta olevien parien rukoushetkiä. 
 
Tässä esimerkkejä päätöksistä, joilla on välitöntä vaikutusta seurakuntalaisten ja kirkon työntekijöiden arkeen. En kuitenkaan ole kuullut spontaania keskustelua näistä päätöksistä aamubussissa tai kylänraitilla.
 
En suostu uskomaan, etteivät päätökset kiinnosta ihmisiä; pulmana on, ettei asioita sen paremmin valmistelu- kuin päätösvaiheessakaan tuoda riittävän hyvin julkisesti esiin. 
 
Juuri nyt puuhataan tulevan talven kirkolliskokousvaaleja. Kuinka avoimesti ne järjestetään ja käydään? Olisiko meidän mahdollista saada viime syksyn malliin aikaiseksi vilkas keskustelu kirkolliskokoukselle päätettäviksi tulevista asioista? 
Seurakuntalaisten kiinnostuksesta se ei jää kiinni.
 
 
Kirjoittaja on kirkkovaltuutettu (Seurakunta on sinun -ryhmä).
Kappelin hautausmaata kunnostetaan

Espoon siunauskappelin lähettyvillä sijaitsevalla Kappelin hautausmaalla (Pappilantie 12) alkavat ensi viikolla kunnostustyöt. Lue lisää

Tuomiokirkosta tulee tiekirkko

Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling kokeilevat tiekirkkotoimintaa Espoon tuomiokirkossa tulevana kesänä. Myönteinen päätös kokeilusta varmistui molemmissa seurakunnissa viime viikolla. Lue lisää

Kirjuri -jäsentietojärjestelmä käyttöön

Evankelis-luterilainen kirkko ottaa tämän vuoden aikana käyttöön valtakunnallisen jäsentietojärjestelmän, Kirjurin, joka korvaa seurakuntien paikalliset jäsentietojärjestelmät. Tähän saakka jokainen seurakunta on erikseen ylläpitänyt omaa tietojärjestelmäänsä jäsenistään. Lue lisää

Otaniemen kappeli käyttöön

Otaniemen kappeli avaa ovensa seurakuntalaisille. Kappelin käyttöönottoa juhlistetaan äitienpäivänä 13.5. klo 11 vietettävässä messussa. Messun pappina toimii Jaani Vilkkilä ja kanttorina Katja Kangas. Messun jälkeen on tarjolla täytekakkukahvit. Lue lisää

Tapiolan kirkko menee remonttiin

Tapiolan kirkon peruskorjausta suunnitellaan vuosille 2013–14. Remontin kustannuksiksi on arvioitu kuusi miljoonaa euroa. Lue lisää

Avaimet omaan kotiin

Kuninkaankallion asumisyksikössä vuokrataan asunnottomille asuntoja ilman liiallisia reunaehtoja. Asunnon saaminen nähdään perusoikeutena. Lue lisää

Tuonen lehtoa hoidetaan hyvin

Pääkirjoitus: Yksi lapsuuteni merkkipaikkoja oli Muonion hautausmaa. Lue lisää

Mistä on hyvät äidit tehty?

Pääkirjoitus: Äiti. Sana ei jätä ketään kylmäksi. Jokaisella on suhde omaan äitiinsä. Millainen hän on tai oli? Kuinka hän on elämässäni vaikuttanut? Jopa poissaolevana äiti määrittää ihmistä – tai erityisesti silloin. Lue lisää

Koti jokaiselle espoolaiselle

Pääkirjoitus: Espoossa oli viime vuoden lopussa 620 ihmistä vailla kotia. Heistä hieman yli 400 majaili tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona. Satakunta yöpyi asuntoloissa.

Laitoksissa ja asumispalveluyksiköissä sijaa piti nelisenkymmentä ihmistä. Saman verran on öisin kallistanut päänsä porraskäytävään tai ulos. Koko joukosta pitkäaikaisesti asunnottomia on puolet. Lue lisää

Kirkko on vertaisten valtakunta

Pääkirjoitus: ”Parasta oli vertaistuki!” Oli kyse ryhmätoiminnasta tai koulutuksesta, jaetut kokemukset vahvistavat ja antavat eniten. Jaettu ilo on suurempi ja jaettu suru on helpompi kantaa. Lue lisää

Iloa ja vastuuta samassa paketissa

Pääkirjoitus: Voi sitä riemua, kun komposti heräsi talven jälkeen henkiin! Ja millaisia tunteita herättävätkään kevään ensimmäiset krookukset ja leskenlehdet – tai taimimullasta nousevat sirkkalehdet. Puhdasta iloa. Lue lisää

Perinneleikit pyörivät pihoilla edelleen

Tervapata, Polttopallo ja hippaleikit nostavat pienet ja isommat peput tietokonetuoleista ja TV-sohvilta. Lue lisää

Vanhukset iloitsivat rollaattorimarssista

Sylvikodin asukkaat istuivat viime torstaina malttamattoman oloisina palvelukodin yhteisaulassa. Luvassa oli talon jokakeväiseksi perinteeksi muodostunut rollaattorimarssi, ja ulkotakkeihin pukeutunut väki odotti ulos pääsyä. Lue lisää

Negatiivinen positiivisuus

Stig Kankkonen: Positiivinen ajattelu on positiivinen asia. Edellyttäen, että positiivisuudessa on edes hitusen verran realismia. Muuten positiivisuus muuttuu hyvin nopeasti haaveiluksi, selittelyksi ja pakokeinoksi vähemmän miellyttävästä todellisuudesta. Lue lisää